Aukeaako viimeinen brexit-umpisolmu Pohjois-Irlannissa?– EU:n von der Leyen tapaa Britannian Sunakin
Britannian EU-eron jäljiltä epäselviksi jääneisiin Pohjois-Irlannin kauppajärjestelyihin saattaa löytyä ratkaisu tänään. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen neuvottelee asiasta Britannian pääministerin Rishi Sunakin kanssa. Tapaaminen alkaa kello 14 Suomen aikaa Windsorissa.
Jos sopu syntyy, asiaa käsitellään iltapäivällä myös Britannian hallituksen istunnossa sekä parlamentissa. Von der Leyenin ja Sunakin on lisäksi määrä pitää lehdistötilaisuus.
Mediassa on arvioitu osapuolten jo päässeen periaatteelliseen yhteisymmärrykseen, koska muuten von der Leyen tuskin matkustaisi Britanniaan.
Britannian ja EU:n aiemmin sopiman pöytäkirjan mukaan Pohjois-Irlanti jäi brexitin jäljiltä käytännössä osaksi EU:n sisämarkkinoita ja muut osat Yhdistynyttä kuningaskuntaa niiden ulkopuolelle. Näin haluttiin välttää rajatarkastukset EU:hun kuuluvan Irlannin tasavallan vastaisella rajalla.
Samalla rajatarkastukset kuitenkin siirtyvät Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille, mikä raivostutti muun muassa Pohjois-Irlannin kuulumista osaksi muuta Britanniaa vaalivat Pohjois-Irlannin unionistit.
DUP-puolue kieltäytyi tämän takia hallitusyhteistyöstä tasavaltalaisen Sinn Feinin kanssa, ja Pohjois-Irlanti on ollut vailla toimivaa hallitusta jo vuoden ajan.
Pohjois-Irlannin unionistien lisäksi EU:n ja Britannian solmimaa pöytäkirjaa ovat vastustaneet pääministeri Sunakin oman konservatiivipuolueen kovan linjan brexitöörit. Brittimediassa onkin arvailtu viikonlopun aikana, kuinka moni rivinkansanedustaja aikoo kapinoida pääministeriä vastaan tyrmäämällä myös mahdollisen uuden sopimuksen EU:n kanssa.
Pohjois-Irlannin pöytäkirja tuli voimaan vuoden 2021 alussa, mutta myöhemmin Britannia ryhtyi muuttamaan sen sisältöä yksipuolisesti lainsäädännöllä. Tämä sai EU:n aloittamaan oikeustoimet Britanniaa vastaan. Erimielisyyksiä on soviteltu neuvotteluissa, jotka alkoivat viime vuoden lokakuussa ja ovat jatkuneet tähän päivään saakka.
Uuden niin kutsutun kovan rajan syntyminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille on pelätty uhkaavan Pohjois-Irlannin haurasta rauhaa, josta sovittiin keväällä 1998. Pöytäkirjalla rajatarkastukset vältettiin, mutta ne siis ilmestyivätkin Britannian ja Pohjois-Irlannin välille.
Muualta Britanniasta Pohjois-Irlannin satamiin tuotavat tuotteet pitäisi periaatteessa tarkastaa kuten muukin EU:hun sen ulkopuolelta tuleva kauppatavara. Toistaiseksi tarkastukset eivät ole vielä olleet täysimittaisia erilaisten siirtymä- ja vapaakausien ansiosta.
Rajavalvonnan järjestäminen tavalla tai toisella koskee erityisesti elintarvikkeita, joiden tuloa sisämarkkinoille EU sääntelee tarkasti. Esimerkiksi eläinperäisten elintarvikkeiden ja elävien eläinten tuonti edellyttää EU:n hyväksymiä lupia ja terveystarkastuksia.
Ongelman mittakaava ei ole aivan pieni, sillä monien pohjoisirlantilaisten supermarkettien ja muiden ruokakauppojen tukkuvarastot ovat meren toisella puolella Britannian pääsaarella.
EU on hakenut tilanteeseen ratkaisua ehdottamalla, että Pohjois-Irlannissa loppukuluttajille myytäviltä tuotteilta vaadittaisiin vain yksinkertainen tarkastus. Tämän edellytykseksi EU vaati Britannialta reaaliaikaista tietoa tavaraliikenteestä Pohjois-Irlantiin, mihin Britannia tammikuussa suostui.
Myönteinen liikahdus ei kuitenkaan ratkaissut vielä koko vyyhteä. EU on muun muassa vaatinut elintarvikkeisiin selkeitä merkintöjä, joiden mukaan ne on tarkoitettu loppukäyttöön vain Yhdistyneen kuningaskunnan alueella. Lisäksi kolmansista maista Britanniaan tuodut ja edelleen Pohjois-Irlantiin vietävät tuotteet eivät kuuluisi ehdotettujen kevyempien tarkastusten piiriin.
Britannia on puolestaan kaavaillut ratkaisuksi tullista tuttuja punaista ja vihreää linjaa. Ensiksi mainitulle eli kunnon tarkastuksiin joutuisivat Pohjois-Irlannin satamissa lastit, joiden sisältö olisi matkalla Pohjois-Irlannin kautta Irlantiin ja mahdollisesti edelleen muualle EU:n alueelle.
Ilman tarkastuksia ja vähäisellä paperisodalla selviäisivät puolestaan vihreällä linjalla kuormat, joiden sisältö tulisi loppukäyttöön Pohjois-Irlannissa. Järjestely edellyttäisi vienti- ja tuontiyritysten pääsyä niin kutsuttujen luotettujen kauppiaiden listalle.
Britannian kovan linjan EU-eron kannattajille yksi periaatteellinen ja tärkeä kysymys on se, sovelletaanko Pohjois-Irlannissa edes osittain EU:n lainsäädäntöä ja onko EU-tuomioistuimella valtaa ratkaista erimielisyyksiä.