Viikonloppuna selviää Aalto Worksin kohtalo – maailmanperintölistalle pääsy tarkoittaisi ennennäkemätöntä näkyvyyttä

Suomi on esittänyt maailmanperintölistalle Aalto Works -sarjaesitystä, johon kuuluu 13 Alvar Aallon, Aino Aallon ja Elissa Aallon suunnittelemaa kohdetta.

Ratkaisun hetket ovat lähellä, sillä Unescon maailmanperintökomitea on kokoontunut kokoustamaan Busaniin Etelä-Koreaan. Viikonloppuna komitean asialistalla on uusien maailmanperintökohteiden hyväksyntä.

Busanissa paikalla oleva Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman kertoo, että maailmanperintökohteeksi valinta on hienoin kulttuuritunnustus, jonka kulttuuriperinnölle voi saada.

Aallon arkkitehtuuri valikoitui ehdokkaaksi, sillä se on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua ja Aalto itse vaikutti voimakkaasti moderniin arkkitehtuuriin.

Vaikka Aallon arkkitehtuuri on maailmanlaajuisesti tunnettua, maailmanperintökohteen asema tarkoittaisi ennennäkemätöntä näkyvyyttä, Wessman kertoo.

– Maailmanperintökohteet ovat tunnettuja isolle yleisölle, eivät pelkästään heille, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita arkkitehtuurista tai kulttuuriperintökohteista.

Maailmanperintökohteen asema tarkoittaisi myös turistimäärien kasvamista. Siksi kohteilta vaaditaan myös varautumista kasvaviin kävijämääriin, Wessman kertoo.

Aalto Works -esitys lisättiin Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon vuonna 2021. Päätöstä edelsi laaja selvitys siitä, millaista kulttuuriperintöä Suomessa on, Wessman kertoo.

Varsinainen valmistelu alkoi vuotta myöhemmin Museoviraston johdolla. Esitysaineisto luovutettiin Unescon maailmanperintökomitealle tammikuussa 2025.

Alkukesästä Museovirasto kertoi, että maailmanperintökomitean neuvoa-antava asiantuntijaelin Icomos suosittelee kokonaisuutta maailmanperintölistalle.

Wessman kuvaa päätöstä helpotukseksi.

– Olisi ennennäkemätöntä, jos kohde ei pääsisi maailmanperintöluetteloon suosituksen jälkeen.

Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat Jyväskylässä yliopiston Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo. Helsingissä kohteita ovat Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo. Muita kohteita ovat Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan tehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Paimion parantolaa esitettiin jo aiemmin maailmanperintöluetteloon yksittäisenä kohteena, mutta Suomi veti esityksen pois käsittelystä, Wessman kertoo.

Alvar Aalto -säätiön mukaan rakennukset ovat keskeisiä kohteita kansallisen hyvinvointivaltion rakentamisessa ja ne ovat vaikuttaneet modernin arkkitehtuurin kehitykseen myös kansainvälisesti.

Unescon maailmanperintösopimuksen tavoitteena on yleismaailmallisesti arvokkaimman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja hoitaminen. Maailmanperintösopimukseen sisältyy maailmanperintöluettelo, jossa on tällä hetkellä yli 1 240 kohdetta.

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1987. Tähän mennessä maailmanperintölistalle on hyväksytty Suomesta seitsemän kohdetta: Maailmanperintöluetteloon kuuluu tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Raumalla,  Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.

Pian selviää, saako Suomi kahdeksannenkin kohteen.