VM: Googlen jätti-investoinnista noin neljäsosa jää Suomeen – sijoituksissa on aimo annos optimismia

Amerikkalaisen teknojätti Googlen megainvestoinnin vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen jää STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pienemmäksi, kuin mitä yritys hehkuttaa.

Valtiovarainministeriössä (VM) arvioidaan, että Googlen 13 miljardin investoinnista kohdistuu suomalaiseen tuotantoon noin 20–30 prosenttia. Tämä vastaisi 2,6:ta–3,9:ää miljardia euroa. Päälle tulee jonkin verran kerrannaisvaikutuksia.

– Suurin osa investoinnin arvosta on sellaista laitteistoa, jota Suomessa ei valmisteta, eli se on tuontitavaraa. Myös palveluiden pyörittämisestä valuu suurin rahallinen hyöty ulkomaille, sanoo finanssineuvos Janne Huovari VM:stä.

Teollisuusliitosta kerrotaan, että aiempien datakeskushankkeiden perusteella osataan sanoa, että toteutuskustannuksista noin 55–70 prosenttia tulee laitteistosta.

Laitteistolla viitataan ensisijaisesti palvelimiin. Lisäksi pitkällä aikavälillä merkittävä osa liiketoiminnan tuottamasta lisäarvosta ei kohdennu Suomeen. Pääkonttoritkin ovat muualla.

– Vaikka kyseessä on merkittävä investointi, Google ei investoi 13:a miljardia Suomeen, vaan toteuttaa Suomessa hankkeen, jonka laskennallinen arvo on tämän verran, arvioi erikoistutkija Matti Roitto Teollisuusliitosta.

Yhtiö aikoo rakentaa uudet datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan sekä laajentaa Haminan datakeskustaan. Googlen mukaan vuosina 2027–2028 hankkeen arvioidaan kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta (bkt) keskimäärin 3,6 miljardilla eurolla vuodessa, mikä vastaa 1,2:ta prosenttia vuodessa.

VM:n Huovarin mukaan vaikutus jää todennäköisesti alle prosentin, mutta hän ei tässä vaiheessa halua sanoa tarkempaa arviota.

Harvoin Suomessa kuitenkaan nähdään niin isoa investointia, että sen vaikutusta olisi edes millään lailla mielekästä arvioida suhteessa bkt:hen.

– Suomen talouteen tämä on joka tapauksessa poikkeuksellisen suuri investointi, Huovari sanoo.

Google lupaili 37 000 uutta työpaikkaa eri puolille maata rakentamisvaiheessa. Tässä lukemassa on mukana kerrannaisvaikutusten seurauksena mahdollisesti syntyvät työpaikat. Kun datakeskukset on saatu pyörimään, työllisyysvaikutus putoaa 7 000 työpaikkaan vuodessa.

– On vaikea ottaa kantaa siihen, että onko se arvioitu välillinen vaikutus oikeassa mittaluokassa, kun ei tiedä, mikä on suora työllisyysvaikutus, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Erno Mähönen. Hän ei ole nähnyt teknologiayhtiön hankkeen asiakirjoja.

Mähösen mukaan ilmeistä tietysti on, että rakentamisaikainen työllisyysvaikutus on mittaluokaltaan suurempi verrattuna siihen, kun datakeskukset ovat käytössä. Tällä hetkellä rakennusalalla on paljon työttömyyttä, joten kaikki rakentamisinvestoinnit näkyisivät kotimaan työllisyydessä.

Mähönen pitää olennaisena kuitenkin välillisiä vaikutuksia.

– Eli tuovatko datakeskukset uusia investointeja esimerkiksi energiantuotantoon, miten se generoi talouskasvua, mitä muuta kautta se luo vaurautta suomalaiseen yhteiskuntaan?

Toisaalla työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että sen vaikutus paikallisesti voi olla merkittävä.

Google kertoi, että se tukee tekoälyosaamista vahvistavia koulutusohjelmia yhteistyössä paikallisten kumppaneiden, kuten Oamkin, Tieken ja Xamkin kanssa.