Viljanen: Suomen varmuusvarastojen pitää jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia
Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen vaatii viljan varmuusvarastojen rakentamista jatkossa kokonaan kotimaisen tuotannon varaan.
– Huoltovarmuusviljan kotimaisuus aste on nyt korkea, mutta sen pitää olla sata. Kyse on suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuudesta ja siitä, minkä varaan haluamme ruokaturvamme rakentaa, Viljanen toteaa tiedotteessaan.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) antoi viime viikolla vastauksensa Viljasen kirjalliseen kysymykseen ulkomaisen viljan käytöstä Suomen huoltovarmuusvarastoissa. Ministerin mukaan yhdeksään kuukauteen korotetun varmuusvaraston kokonaisviljamäärästä noin 98 prosenttia on tällä hetkellä kotimaista.
Viljanen huomauttaa, että varmuusvarastoissa on näin ollen miljoonia kiloja ulkomaista viljaa.
– Aiheesta käytiin julkisuudessa jo ennen ministerin vastausta melko voimakastakin keskustelua. Nyt meillä kaikilla on käytössä ministerin kirjallinen vastaus, ja odotan muiden keskusteluun osallistuneiden kommentteja ministerin faktojen pohjalta, Viljanen toteaa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) ei Puiston vastauksen mukaan itse ole ostanut viljaa ulkomailta. Ministerin mukaan HVK:n laatuvaatimukset sisällä eivätkä voi sisältää suoranaista vaatimusta viljan kotimaisuudesta.
– Jos nykyinen järjestelmä ei mahdollista kotimaisuuden edellyttämistä, silloin pitää selvittää, mitä täytyy muuttaa. Kotimainen ruoantuotanto on itsessään keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi pidän hyvin perusteltuna, että myös viljan varmuusvarastot rakennetaan pitkäjänteisesti kokonaan kotimaisen tuotannon varaan, Viljanen toteaa.
Varmuusvarastojen viljaa kierrätetään Huoltovarmuuskeskuksen sopimuskumppaneiden kaupallisen toiminnan yhteydessä, ja ne tekevät myös kansainvälistä kauppaa.
Puiston mukaan HVK:n yksittäisillä sopimuskumppaneilla voi olla tarvetta tuoda viljaa erityisesti elo–syyskuussa, jolloin varastot ovat alimmillaan eikä uusi kotimainen sato ole vielä käytettävissä.
Viljasen mielestä vastaus ”ei ole looginen eikä oikein”.
– Kirjallisen kysymykseni kirvoitti HVK:n sopimuskumppaneiden suorittama rukiin tuonti nyt elokuussa. Ministerin vastauksessaan mainitsema elo–syyskuu on suomalaisen rukiinviljelijän näkökulmasta pahin mahdollinen ajankohta tuonnille. Uusi ruissato oli pitkälti puitu ja monien viljelijöiden sadon käsittely ja säilytystilat olivat täynnä, hän toteaa.
Viljasen mukaan viljaa on tässä tilanteessa pakko myydä, jotta sadonkorjuu voi muiden viljojen osalta jatkua.
– Koko maan mittakaavassa pienelläkin, mutta juuri tähän hetkeen ajoitetulla ulkomaan tuonnilla on kokoaan suurempaa vaikutusta rukiin hintaan, pahimmillaan koko vuodeksi.