Vieraskynä: Keskustan on opittava puhumaan keskustasta!
Politiikan kielenkäytössä keskustalla tarkoitetaan yleensä Suomen Keskusta r.p. -nimistä puoluetta. Siitä puhutaan yleisesti keskustana tai keskustapuolueena, vaikka keskustapuolue ei ole sen virallinen nimi.
Keskusta-sanalla on kuitenkin myös toinen, laajempi poliittinen merkitys. Sillä voidaan ilmaista oikeiston ja vasemmiston väliin jäävää poliittista kenttää ja siihen liittyvää ajattelutapaa. Mielipiteiltään ja ajattelultaan tälle alueelle sijoittuvia ihmisiä voi hyvin kutsua ”laajaan keskustaan sijoittuviksi henkilöiksi”.
Nämä laajaan keskustaan sijoittuvat henkilöt eivät ole tai halua olla oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. He ovat poliittista riitelyä kaihtavia henkilöitä, jotka haluavat rakentaa yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan. Näitä ihmisiä yhdistää maltillinen ja vastuullinen suhtautuminen yhteiskuntaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kulttuuriin, luontoon ja elämään.
Tämä joukko arvostaa ihmisten välistä ja alueellista tasa-arvoa ja on valmis hyväksymään myös radikaaleja päätöksiä ja uudistuksia, kunhan niiden lähtökohta vain on oikeudenmukainen.
Tälle joukolle suomalaisuus, suomalaiset perusarvot, maamme historia ja menneiden sukupolvien työ ovat tärkeitä asioita. Siitä huolimatta, että tämä joukko arvostaa mennyttä, se on myös valmis panostamaan kansakunnan tulevaisuuteen ja tekemään työtä paremman huomisen puolesta.
Tällä hetkellä Suomen Keskusta -nimisen puolueen kannatus ei ole lähimainkaan samansuuruinen kuin edellä kuvattujen ajattelultaan laajasti keskustaan sijoittuvien ihmisten ja äänestäjien määrä.
Viimeisimmissä vaaleissa Suomen Keskusta r.p. on saanut kannattajakseen vain pienen osan näistä henkilöistä. Puolueella on näin katsoen mittava potentiaalinen kannatus olemassa, mutta se ei realisoidu puolueen kannatuksena.
Tämä on Suomen Keskustan tämän hetken suurin ongelma.
¤ ¤ ¤ ¤
Syitä kannatuksen realisoitumattomuuteen löytyy niin Suomen Keskustasta itsestään kuin sen ulkopuoleltakin.
Ei liene väärin väittää, että puolueesta itsestään johtuvista kannatuksen pienenä pysymiseen johtaneista syistä merkittävin on kyvyttömyys puhua poliittisesta keskustasta laajana, suuren joukon äänestäjiä kattavana vahvana aatteellisena vaihtoehtona ja poliittisena konseptina oikeiston ja vasemmiston välissä.
Keskusta r.p. ei asetu tällä hetkellä ydinsanomallaan laajaan keskustaan sijoittuvan äänestäjäkunnan edustajaksi. Se ei pysty sanoittamaan sitä, mikä on poliittisen keskustan kannalta tärkeintä tai sitä, mikä erottaa keskustapolitiikan oikeisto- ja vasemmistopolitiikasta.
Jos kukaan ei puhu poliittisen kentän kolmijaosta julkisesti, se ei myöskään aukenen kansalaisille. Tällöin kansalaiset eivät tiedä jatkossakaan mitä keskustaan sijoittuminen politiikassa tarkoittaa ja mikä on Suomen Keskusta -nimisen puoleen rooli keskitien politiikan keskeisenä voimana.
¤ ¤ ¤ ¤
Tärkein ulkopuolinen syy siihen, että poliittinen keskusta katoaa keskusteluissa helposti horisonttiin, on yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen.
Tämän päivän poliittinen kenttä on pahasti rikki. Poliittisen kentän reunalle on noussut useiden muiden maiden tapaan myös meillä populistinen ääriliike, joka pelaa aivan eri säännöillä kuin muut poliittiset liikkeet.
Moni poliittiseen laajaan keskustaan kuuluvakin on antanut äänensä tälle liikkeelle.
On tärkeää huomata, että tämän liikkeen ”moraalinen kompassi”, johon professori Laura Kolbe kolumnissaan viittasi, on kokonaan toinen kuin se kompassi, joka ohjaa perinteisiä puolueita. Siinä kompassissa jopa totuuden sisältö on toinen kuin se, jota politiikassa on totuttu vaatimaan.
Ääriajattelun painottuminen politiikassa nykyisen hallitusratkaisun myötä on synnyttänyt vahvaa ja oikeutettua tarvetta luoda vastavoima oikeistolaiselle, populistiselle ajattelulle.
Poliittisen keskustan kannalta tämäkin sinänsä hyvä asia on ongelma siksi, että tämä vastavoimaksi rakentuu pitkälti poliittisen keskustan yli. Tämä suosii ennen muuta vasemmistoa.
Sosiaalinen media antaa parhaan alustan tälle keskustan yli käytävälle keskustelulle. Se on käytännössä kontrolloimaton alusta, jolla voi puhua lähes mitä tahansa. Sellaisena se suosii vastakkainasetteluja ja kärjistyksiä ja suorastaan opettaa ihmisiä ääriajatteluun.
Vastakkaisesta suunnasta katsottuna polarisoituminen voi tietenkin tarjota myös uusia mahdollisuuksia keskustavoimille lähes kultalautasella. Polarisoituvassa poliittisessa ilmastossa keskitien poliittiselle ajattelulle yksinkertaisesti täytyy syntyä tilausta.
¤ ¤ ¤ ¤
Poliittisen keskustan roolia halutaan myös tietoisesti hämärtää. Esimerkiksi kokoomus kertoo vähintäänkin eurooppalaisissa yhteyksissään olevansa keskustaoikeistolainen puolue, vaikka se on selkeästi perinteinen oikeistolainen konservatiivipuolue.
Keskustaoikeistolainen-käsite tulee niistä Euroopan maista, joilla on Suomen lähihistoriasta radikaalisti poikkeava lähihistoria.
Suomeen tuotuna keskustaoikeistolaisuus on käsitteenä vähän kuin vuodesohva, jossa on huono nukkua ja hankala istua. Tämän käsitteen ei pidä antaa hämätä, vaikka kokoomus ja myös media Euroopan uutisoinnin yhteydessä sitä käyttävätkin.
Helppoa poliittisen kentän kolmijaon esille tuominen ja polarisoituneeseen poliittiseen keskusteluun vaikuttaminen ei ole. Politiikassa kun mikään taho ei voi omistaa yksin mitään asiaa ja kun kaikkiin asioihin liittyy erilaisia painotuksia ja sävyjä.
Ehdottomuuksiin turvautuminenkaan ei auta. Se kun sopii muutenkin varsin huonosti yhteistyötä rakentavaan keskitien toimintaan.
¤ ¤ ¤ ¤
Suomen Keskustassa oman puolueen puristuminen oikeiston ja vasemmiston väliin nähdään useimmiten viestintäongelmana. Tämä arvio on tietenkin vähintäänkin osittain totta. Viestinnän pohtiminen perinteiseen malliin ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan uusia näkökulmia. Tässä jo todettuun viitaten tiivistyksenä kolme sellaisiksi tarkoitettua:
- Keskustassa on opittava puhumaan ”keskustasta”.
Päätökset ja samalla koko toiminta pitää pystyä kytkemään osaksi keskustavaihtoehtoa ja laajaa keskusta-ajattelua. Keskustalaista ajattelua ei puolusta politiikassa tällä hetkellä juuri mikään muu taho kuin Suomen Keskusta.
Tässä tilanteessa Suomen Keskustalle ei puolueena saa riittää vain sen toivominen, että äänestäjät havaitsevat tehdyistä päätöksistä keskusta-ajattelun johtavan hyvin päätöksiin.
- Keskustan on löydettävä X-aikakaudella X-aikakauden tapaa tapa puhua.
Tavoitteet ja toiminta pitää tietenkin aina perustella. Mutta vähintään yhtä tärkeää on osata pukea haluttu sanoma iskevään ja helposti ymmärrettävään muotoon. Jo puolueen ohjelmista on löydyttävä keskusta-ajattelun tavoitteet ja arvot sellaisessa muodossa, että ne on helppo ymmärtää ja että niitä voidaan hyödyntää poliittisessa keskustelussa.
On löydettävä nykyistä reippaampaa tapaa kiteyttää päivittäiset sanomiset sellaisiksi, että ne löytävät tilaa sekä mediassa että yksityisissä keskusteluissa.
Ehkä ei paras, mutta kuitenkin hyvä esimerkki tällaisesta ihmisten mieleen helposti jäävästä viestistä on puheenjohtaja Antti Kaikkosen ”Emme me rikollisia, emmekä pummeja tänne kaipaa” -lausunto Ylen Ykkösaamussa (7.9.23). Nuo sanat kertovat moninkertaisesti sen, mitä niiden olettaisi ensilukemalla kertovan.
- Suomen Keskusta -puolueessa on käynnistettävä syvällinen aatteellinen keskustelu siitä, mitä keskustalaisuus ja keskustan politiikka tarkoittavat tämän päivän Suomessa.
Poliittinen puolue voi nousta merkittäväksi poliittiseksi voimaksi vain silloin, kun se pystyy edustamaan laajaa osaa kansalaisista.
Tämä koskee mitä selvimmin Suomen Keskustaa. Jos se haluaa nousta jälleen keskeiseksi poliittiseksi voimaksi, sen tavoitteena tulee olla kaikkien yhteiskuntaa maltilla rakentavien ja poliittista ääriajattelua vieroksuvien keskustalaisten voimien kokoaminen yhteen.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.