Keskustan Lohi kyllästyi hallituksen retoriseen temppuiluun: "Hallituksen pitää olla looginen eikä opposition"
Hallituksen poliittiset pöytätavat sytyttivät valtiovarainvarainvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) palopuheeseen hallituksen ja opposition vastuista.
Lohi näki eduskunnan palautekeskustelussa hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta, että pitkän tähtäimen suunnittelun sijaan lasku jätetään seuraavalle hallitukselle.
– Puolustusmenot kasvavat erittäin merkittävästi, ja nyt tehtiin tilausvaltuudet, mutta lasku seuraavalle hallitukselle. Ja kun postimerkkiä nuoltiin ja lähetettiin iso kirje seuraavalle hallitukselle ja kun tiputettiin kirje postiin, niin haukuttiin edellinen hallitus — kun itse ei olla kyetty hoitamaan sitä. Sitten täällä arvostellaan oppositiota, että mikä teidän vaihtoehto on.
Lohi kyseli, milloin Suomea on johdettu opposition taholta.
– Ei koskaan. Tämä on enemmistöparlamentarismi, jossa kulloinenkin hallitus määrittelee tahdin, ei oppositio. Kyllä oppositiossa voi esittää vaihtoehtoja ja voi vaikka seisoa käsillään, mutta sillä ei ole mitään merkitystä julkisen talouden hoidon kannalta.
Lohen mukaan opposition suuntaan on turha katsoa.
– Oppositiossa voi olla puhdas ja aatteellinen, ja hallituksessa on aina ahdas ja puutteellinen, ja mitä siellä oppositiossa on tekemässä, kissanpoikia pesemässä. Ei siellä määritellä Suomen valtiontalouden suuntaviivoja, vaan ne tehdään hallituksessa.
Jos maan julkisen talouden hoidosta ei vastaa eikä huolehdi sen hetkinen hallitus, ei sitä Lohen mukaan tee kukaan muukaan, eivät yksityiset kansalaiset tai yritykset.
– Niitten tehtävä ei ole siitä huolehtia, vaan sen hetkisen hallituksen.
Lohen mukaan opposition huutoa ei pidä pelätä.
– Nehän arvostelevat, me arvostellaan tietenkin aina. Ei me olla loogisia, eikä tarvitsekaan olla, mutta hallituksen pitää olla looginen eikä opposition, koska se johtaa tämän maan politiikkaa ja kukaan muu sitä ei tee, hän paahtoi.
Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz piti Lohen puheenvuoroa hyvin mielenkiintoisena. Zyskowicz piti kuitenkin perusteltuna vaatia hallituksen ja hallituspuolueiden puolelta oppositiota esittämään vaihtoehtonsa mentäessä kohti vaaleja.
– Tämä edustaja Lohen näkemys, ettei oppositiolta pidä vaatia loogisuutta, on mielestäni virheellinen. Kyllä oppositiolta voi vaatia ja pitääkin vaatia, niin ettei vasemmalla kädellä vaadita lisää menoja ja oikealla kädellä vaadita julkisen velan hidastamista. Kyllä loogisuutta voi ja pitää vaatia myös oppositiolta, vaikkei se asioista nyt päätäkään vaan hallitus päättää ja kantaa poliittisen vastuun.
Keskustelussa opposition ja hallitusrintaman tilannekuvat jäivät kauas toisistaan, kun hallituspuolueet näkivät merkkejä orastavasta talouskasvusta, mutta oppositio kuvaili julkisen talouden näkymiä sysimustiksi.
Mietinnön esitellyt Lohi huomautti, että näköpiirissä oleva tulokertymä ei riitä rahoittamaan menoja tulevaisuudessa, ja pelkästään valtion talousarvion alijäämä kasvaa kehyskaudella 17,4 miljardiin euroon.
Lohi huomautti, että hallituksen puheet 10 miljardin euron sopeutuksesta eivät kohtaa todellisuutta, sillä tehtyjen päätösten arvioidaan vahvistavan julkisyhteisöjä vain noin 2,8 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.
SDP:n Lauri Lyly huomautti, että hallituksen piti taittaa velkaa ja kääntää menojen ja tulojen suhde toisenlaiseksi.
– Tällä kaudella velkaan on valtuutta haettu ensin 35 miljardia ja nyt 65 miljardia, eli sata miljardia euroa tämä hallitus on hakenut valtuutta nostaa velkaa, Lyly jyrähti. Hän muistutti todellisen työttömyyden olevan jo yli 400 000 ihmistä työllisyyspalvelut mukaan lukien.
Hanna Sarkkinen (vas.) kritisoi hallitusta julkisen talouden tulopohjan rapauttamisesta, kun erityisesti yritysten ja suurituloisten verotusta kevennetään samaan aikaan kun leikkaukset osuvat kuntiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Sarkkinen nosti esiin myös huolen puolustusmenojen voimakkaasta kasvusta 9,2 miljardiin euroon kehyskauden lopussa, mikä ylittää jo opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat.