Työryhmä: Tietosuojalain suostumuksen ikärajaa voitaisiin nostaa 13:sta 16 vuoteen sosiaalisen median osalta
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää väliraportissaan vaihtoehdon, jossa tietosuojalain suostumuksen ikärajaa voitaisiin nostaa Suomessa 16 vuoteen. Työryhmän mukaan on mahdollista, että ikäraja voitaisiin rajata sosiaalisen median palveluihin.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen suostumuksen ikäraja on 16 vuotta, mutta asetus mahdollistaa kansallisen liikkumavaran, jolla ikärajan voi laskea alimmillaan 13 vuoteen. Nykyisin tämä ikäraja on Suomessa 13 vuotta.
Työryhmän mukaan esitetty vaihtoehto olisi kuitenkin hyvin äärimmäinen ratkaisu keskitettyyn ongelmaan eli sosiaalisen median haittojen ehkäisemiseen lapsille ja nuorille.
Tietosuojalain suostumuksen ikärajan nostaminen tarkoittaisi, että lapsella tai nuorella ei olisi mahdollisuutta päästä käsiksi digipalveluihin, jotka vaativat käyttäjän suostumusta henkilötietojen käsittelemiseksi.
Ikärajan nostaminen hankaloittaisi nuorten pääsyä somepalvelujen lisäksi esimerkiksi pankkipalveluihin, verkkokauppoihin ja erilaisiin kunnallisiin palveluihin.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan Suomessa on nyt välttämätöntä ryhtyä tekoihin lapsien suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta.
– Valtaosa EU-maista valmistelee parhaillaan kansallisia rajoituksia sosiaaliseen mediaan, ja meidän tulee tehdä samoin, Grahn-Laasonen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Työryhmä tarkasteli keskiviikkona julkaistussa väliraportissaan useita vaihtoehtoja, joilla sosiaalisen median haittoja lapsille ja nuorille voitaisiin ehkäistä.
Työryhmä ei väliraportissaan suosinut ikärajan asettamista älypuhelimen käytölle. Työryhmän mukaan esitetyn vaihtoehdon haitalliset vaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin siitä koituva hyöty.
Älypuhelimen kielto nuorilta voisi työryhmän mukaan esimerkiksi vaikeuttaa huoltajaa paikantamasta lapsensa sijaintia.
Työryhmä esittää lisäksi kahta vaihtoehtoista, erillistä lakia lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa säädettäisiin kansallisesta ikärajasta sosiaalisen median käyttöön. Työryhmä näkee vaihtoehdossa kuitenkin useita ongelmia.
Toisessa vaihtoehdossa säädettäisiin keinoista, jotka pyrkisivät lisäämään lasten digitaitoja koulutuksen avulla. Kouluihin voitaisiin esimerkiksi nimetä lasten digitaalisen turvallisuuden opetussisällöstä vastaava opettaja.
Raportissa väläytetään myös esimerkiksi uuden oppiaineen perustamista perusopetukseen. Tämä vaatisi työryhmän mukaan muutoksen valtioneuvoston asetukseen tuntijaosta sekä taloudellisia resursseja, sillä muutos voisi lisätä perusopetuksen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää.
Hankkeen yhteydessä kuultiin myös lasten ja nuorten mielipiteitä sosiaalisen median rajoituksista. Enemmistö vastaajista suosi mallia, jossa somen käytön rajoista päättävät lainsäädännön sijaan vanhemmat. Sopivaksi sosiaalisen median ikärajaksi nähtiin kyselyissä tyypillisesti noin 10–13 vuotta.
Vastaajien mukaan rajoitukset sosiaaliseen mediaan voisivat lisätä esimerkiksi liikkumista ja kasvokkaista vuorovaikutusta, mutta toisaalta moni pelkäsi hyvinvointinsa heikkenevän ja yksinäisyyden lisääntyvän.
Opetushallitus toteutti kyselyt maalis-huhtikuussa 5.–6.-luokkalaisille sekä yläasteelle ja toiselle asteelle.
5.–6.-luokkalaisille kohdennettuun kyselyyn vastasi yli 20 000 lasta. Yläasteen ja toisen asteen osalta vastauksia saatiin kaikkiaan 40 000.