Verkkokalastuksen rajoitus saimaannorpan suojelemiseksi herättää yhä eripuraa

Saimaannorppia on koko maailmassa vain muutamia satoja, mutta norppien keskeisillä alueilla saa yhä kalastaa.

STT kysyi luonnonsuojelun ja kalastuksen asiantuntijoilta, kuinka suuri uhka kalastus on saimaannorpille ja miksi kalastaminen alueilla on norppakuolemista huolimatta edelleen perusteltua.

Etenkin verkkokalastus on saimaannorpille edelleen vaarallisin ja eniten kuolleisuutta aiheuttava pyydys, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen luontopalveluista.

Metsähallituksen tietoon tulee keskimäärin 5–6 kuollutta norppaa vuosittain. Auttila arvioi, että yksi kolmesta pyydyskuolleisuudesta tulee kannan seurannan tietoon.

– Suurin osa havaituista kuolemista on todetusti verkkoihin kuolleita, ja niistä valtaosa on asetuksen mukaisiin luvallisiin verkkoihin kuolleita.

Verkoilla kalastaminen on kielletty huhtikuun puolesta välistä kesäkuun loppuun asti saimaannorpan keskeisillä elinalueilla. Verkkokieltoaikana norppakuolemia ei Auttilan mukaan ole juuri tapahtunut, mikä kertoo siitä, että aluerajaus on riittävä.

Kalastusrajoitusajan pidentäminen kuukaudella, eli heinäkuun loppuun asti, säästäisi Auttilan mukaan keskimäärin vuosittain kahden norpan kuolemalta. Nykyiset rajoitukset säästävät jo usean norpan hengen, mutta saimaannorpan suojelun kannalta olisi merkityksellistä pidentää kalastusrajoitusaikaa, Auttila sanoo.

Saimaannorppia oli viime vuonna arviolta 495 yksilöä. Norpan poikasia eli kuutteja havaittiin keväällä ennätysmäärä 111. Kuluvan vuoden kanta-arvio tehdään syksyllä.

Kalatalouden Keskusliiton erityisasiantuntijan Tapio Gustafssonin mielestä verkkokalastuksen kieltoaika on riittävä. Norppakuolemat ovat liiton mielestä harmillisia, mutta nykyiset rajoitukset ovat riittäviä ja toimivia, koska norppakanta kasvaa.

Myös maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Eija Kirjavainen kertoo, että norppakuolema on aina kalastajalle epämiellyttävää ja kalastaja haluaa sitä välttää.

Gustafsson kertoo, että verkkokalastus vähenee koko ajan, kun kalastustavat muuttuvat. Jatkuvasti kehitetään myös uusia kalastusmenetelmiä, jotka ovat norpan kannalta turvallisia.

– Myös nykyinen kalastajien sukupolvi on vähentynyt hurjasti. Aika tekee tässä ikään kuin tehtävänsä.

Verkkopyyntivälineitä korvataan jo Gustafssonin mukaan kalastusrysillä, mutta pyydyksillä on huomattava hintaero. Rysän hinta vaihtelee satasten ja tuhansien välillä, ja verkko voi maksaa vain muutaman kympin.

Kirjavainen toteaa, että kalastusta ja saimaannorpan suojelua on yritetty sovittaa yhteen pitkään.

– Jos tähän olisi helppo ratkaisu, millä kalastuksen sivusaaliina saadut saimaannorpat voitaisiin välttää, totta kai ratkaisu olisi otettu käyttöön jo kauan aikaa sitten.

Kalastusrajoituksia arvioidaan viiden vuoden välein, seuraavan kerran ensi keväänä. Kirjavainen kertoo, että ennen ensi vuotta asetuksia ei ole tarve lähteä muuttamaan. Kalastusrajoituksista oli myös kansalaisaloite eduskunnan käsiteltävänä 2019, mutta viiden vuoden välein tehtävä asetusten arviointi katsottiin silloin riittäväksi.

Kalastuksen kieltäminen ei ole Gustafssonin ja Kirjavaisen mukaan ratkaisu norppakuolemiin.

– Saimaa on meidän merkittävimpiä sisävesialueitamme. Jos me jättäisimme alueen kalastamatta kokonaan, tai käyttäisimme vain välineitä, jotka ovat täysin norppaturvallisia, meillä jäisi aikamoinen kalavara järveen, Kirjavainen sanoo.

Gustafsson kertoo Saimaan alueen tuottavan hyvälaatuista ja puhdasta kalaa, minkä vuoksi kaupallinen kalastus alueella on tärkeää.

– Kaupallinen kalastus on tässä harvoin ongelma, vapaa-ajan harrastajapyydykset kenties on se ongelmakohta.

Gustafsson ja Kirjavainen muistuttavat, että kalastus on monelle paikalliselle asukkaalle edelleen tärkeä ravinnonlähde. Esimerkiksi muikkua eivät vapaa-ajan kalastajat voi pyytää muilla tavoilla kuin verkoilla.

Molemmat myös arvioivat norpan kannan jatkavan kasvuaan, mikä on heille tärkein asia. Kirjavainen ei voi kuitenkaan kieltää, etteivätkö kalastusrajoitukset olisi olleet merkityksellisiä kannan kasvun osalta. Toinen merkityksellinen tekijä norpalle on ollut apukinokset, jotka auttavat pesinnässä.

Metsähallitus tiedotti hiljattain kahdesta uudesta norppakuolemasta, jossa norppa oli kuollut pyydyksiin. Kirjavainen arvioi, että kumpaakaan kuolemaa ei olisi voitu välttää kalastusrajoituksia kiristämällä.

Toinen pyydys oli laiton, ja toisen pyydyksen päältä ajoi vene, jonka vuoksi sen tarkoituksenmukainen toiminta petti ja norppa pääsi pyydykseen sisälle.

Gustafssonin mukaan kalastuksen valvontaa lisäämällä oli mahdollista löytää laittomia pyydyksiä nykyistä paremmin.

– Tilannetta koko ajan seurataan. Koko ajan pyritään kehittämään pyydyksiä entistä norppaturvallisemmaksi ja tekemään asioita sen eteen, että Saimaalla voivat olla sekä kalastajat että norpat, Kirjavainen summaa.