Vastaamo-tietomurron uhrit voivat hakea vahingonkorvauksia oman harkinnan mukaan – "Uhrin kannalta haastavaa ja monimutkaista"

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhrit eivät ole vielä saaneet korvauksia viimesyksyisestä tietovuodosta, jossa kymmenientuhansien Vastaamon asiakkaiden potilastietoja julkaistiin ainakin osittain verkossa.

Vastuu vahingonkorvauksista voi olla lopulta usealla taholla. On uhrin omalla vastuulla arvioida, mitä kautta korvauksia hakee, sillä korvauksien saaminen yhdestä paikasta voi vaikuttaa niiden saamiseen toisesta.

Rikosuhripäivystyksen (Riku) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg kertoo, että rikostutkinnan edetessä avautuu mahdollisuus korvausten vaatimiseen tietomurtajalta.

–  Jos rikollinen selviää, tulee oikeudenkäynti, ja sitä kautta uhrit voivat hakea korvauksia, Åberg sanoo.

Lisäksi tietomurron uhrit voivat hakea korvauksia suoraan konkurssiin asetetusta Vastaamosta. Vahingonkorvausta tulee vaatia konkurssipesästä kesäkuun 29. päivään mennessä.

Rikostutkinnan lisäksi selvitetään Vastaamon vastuuta tietovuodosta. Tietosuojavaltuutettu tekee selvitystä siitä, että onko Vastaamo rikkonut EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä, jolloin myös Vastaamo rekisterinpitäjänä olisi vahingonkorvausvastuussa. Tuloksia odotetaan tulevan syksyn aikana.

Tietosuojavaltuutettu voi määrätä konkurssipesälle esimerkiksi hallinnollisen seuraamusmaksun, joka maksetaan valtiolle. Tätä kautta uhrit eivät siis saa suoraa korvausta.

Kuvio on monimutkainen, ja yleisten ohjeiden antaminen kaikille uhreille onkin vaikeaa. Åberg kertoo, että korvausten hakeminen ja niiden mahdollinen saaminen konkurssipesästä voi myös vaikuttaa siihen, millaisia korvauksia voisi saada rikosoikeudellisen prosessin kautta.

–  Meillä ei ole niin syvää asiantuntemusta tällaiseen äärimmäisen monimutkaiseen tapaukseen, jossa on sekä rikosprosessi että tietosuoja-asetuksen rikkomiseen liittyvä selvitys ja konkurssi. Kukaan ei ehkä osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, mikä etenemistapa on uhrin oikeuksien kannalta paras, Åberg pohtii.

Vastaamon tietomurrosta on tehty yli 25  000 rikosilmoitusta, joilla on 22  000 asianomistajaa.

Rikosoikeudelliseen prosessiin ja mahdollisesti käytävään oikeudenkäyntiin vaikuttaa se, saadaanko tietomurron takana ollut rikollinen tai rikolliset kiinni. Jos rikollisia ei saada kiinni, korvausten hakeminen rikosprosessin kautta tekijältä on mahdotonta, Åberg huomauttaa.

Keskusrikospoliisin tutkinta asiasta on yhä käynnissä. Rikosuhripäivystys neuvoo uhreja seuraamaan poliisin tiedotusta sekä odottamaan ohjeita.

Åbergin mukaan poliisi pyrkii aloittamaan uhrien kuulemiset kuluvan vuoden aikana. Kuulusteluissa käydään läpi myös vahingonkorvausvaatimukset sekä se, vaatiiko uhri rangaistusta tekijälle. Kun uhri vaatii rangaistusta, syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajarikoksesta.

Riku neuvoo, että poliisin mukaan rikostutkinnan tässä vaiheessa on tärkeintä, että rikosilmoitus on tehty huolellisesti. Lisäksi esimerkiksi kiristysviestit ja mahdolliset muut todisteet kannattaa säilyttää ja ottaa niistä kuvakaappaukset. Nämä voi lisätä rikosilmoituksen liitteiksi tai toimittaa poliisille myöhemmin.

Vastaamon konkurssipesään tehtävä vaatimus vahingonkorvauksista on lähetettävä viimeistään juhannuksen jälkeisenä tiistaina 29. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen henkiloasiakkaat.vastaamo@fi.dlapiper.com.

Hakemuksessa tulee olla oma korvausvaatimus sekä sen perustelut. Ohjeita vaatimuksen toimittamisesta voi pyytää konkurssipesältä osoitteesta vastaamo.konkurssi@fi.dlapiper.com.

Uhrien on hoidettava hakuprosessi itsenäisesti. Neuvontaa voi saada Rikun lisäksi oikeusaputoimistosta tai mahdolliselta omalta oikeusavustajalta tai asianajajalta. Joissain tapauksissa oikeusturvavakuutus voi korvata oikeusavustajan palvelut.

Tiettävästi ainoa lakiasiaintoimisto, joka auttaa tietomurron uhreja veloituksetta, on Potilasvahinkoapu. Potilasvahinkoapu kertoo tiedotteessaan hoitavansa vahingonkorvaushakemukset konkurssipesästä 113 ihmisen osalta. Uusia toimeksiantoja Potilasvahinkoapu ei kuitenkaan ota.

Åberg arvioi, etteivät konkurssipesän kautta saatavat korvaukset tule kuitenkaan olemaan suuria summia.

–  Jokaisen on itse harkittava, että haluaako hakea sitä kautta, koska se voi vaikuttaa siihen, saako korvauksia rikosprosessin kautta.

Korvausvaatimuksissa voi ottaa huomioon esimerkiksi maksulliset luottokiellot ja muut suurilta vahingoilta suojautumisesta aiheutuneet kulut. Myös henkilötietojen väärinkäytön aiheuttamista taloudellisista vahingoista, kuten pikavipeistä, voi saada korvauksia.

Lisäksi mukaan lasketaan kärsimyskorvaukset, joiden arviointi on hankalampaa. Viitteitä summista voi katsoa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista, vaikkei sieltä löydy suoraan vastaavan rikoskorvauksen määrää.

Kaiken kaikkiaan uhrin tulee itse arvioida se, kannattaako hänen panostaa vahingonkorvausten hakemiseen konkurssipesältä vai rikosprosessin kautta.

–  Uhrin kannalta tämä on haastavaa ja monimutkaista, eikä ole mitään takeita siitä, että korvauksia tulee saamaan ja minkä suuruisia ne ovat. Kuinka paljon arvioi, että kannattaa panostaa siihen korvausprosessiin, se on jokaisen itse tehtävä, Åberg sanoo.

Rikun verkkosivuilla on kattavat ohjeet tietomurron uhreille sekä tietoa Vastaamo-tapauksen etenemisestä osoitteessa www.riku.fi/vastaamo.

Neuvoja rikosprosessista tai henkistä tukea voi saada Rikun puhelinpalvelusta numerosta 116  006 (ma–pe kello 9–20, ruotsiksi ma–pe kello 12–14). Juristin puhelinneuvontaa saa maanantaista torstaihin kello 17–19 numerosta 0800  161  177.