Entinen työministeri sätti hallituksen työllisyystoimet – "Kaiken maailman seteleitä ja julkisuustemppuja"
Hallitus sai työllisyyspolitiikastaan tylyn arvion eduskunnan budjettikeskustelussa, kun ääneen pääsi entinen työministeri Timo Harakka (sd.).
Harakka näki hallituksen tehneen ennätykset ”tempputyöllistämisessä”, josta edellisiä hallituksia on usein syytetty.
– Kun vakiintuneita ja toimivia järjestelyitä on romutettu — työttömien suojaosat, aikuiskoulutustuki — tilalle on tuotu kaiken maailman seteleitä ja julkisuustemppuja. Niihin satsataan yksittäisiä miljoonia, siis pari kolme euroa per suomalainen, eikä koko ajan muuttuviin sääntöihin ja ehtoihin kukaan osaa tarttua. Nämä julkisuustemput jäävät alikäytetyiksi, ja sitäkin kautta sitten säästöä tulee, Harakka niittasi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti, että vaikka nyt ollaan viikko- ja kuukausitasolla paremmassa tilanteessa, niin kolmen vuoden saldona Suomessa on yhtä iso työttömyys kuin 1990-luvulla.
– On valtavan suuri pitkäaikaistyöttömyys, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko ajan. Nuorisotyöttömien määrä kasvaa koko ajan. Ja ilmeisesti meillä on isompi akateeminen, korkeakoulutettujen työttömyys kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa.
Kurvisen mukaan hallitus on ollut todella passiivinen työttömien elämän helpottamisen ja työllistämismahdollisuuksien miettimisessä. Sen sijaan ihmisiä on ajettu kokoaikaiseen työttömyyteen esimerkiksi suojaosia heikentämällä.
Keskustaryhmyri arvosteli myös kuntien ”sakkomaksuja” eli kuntien maksuosuutta oman alueensa työttömälle maksettavasta työttömyysetuudesta.
– Tällä hetkellä kunnat ovat todella suurissa vaikeuksissa näiden sakkomaksujen kanssa. Eikö työministeri voisi harkita, että käytettäisiin näitä kuntien sakkomaksuja esimerkiksi nuorten työllistämiseen, vastavalmistuneiden takuutyöllistämiseen? Nyt kunnissa jo puhutaan, että nämä sakkomaksut ovat uusi erikoissairaanhoito, joka vie kuntataloutta alas.
Myös SDP:n Matias Mäkynen muistutti, että työllisyyspalveluista nykyisin vastaavien kuntien tilanne on erittäin vakava varsinkin rahoitusjärjestelmän ongelmien kanssa ja samanaikaisten leikkausten kanssa.
– Mitä aiotte tehdä, jotta kunnat voisivat ottaa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä suurempaa roolia ja vastuuta? Tässä eivät nyt yksittäiset setelit ja hallituksen temput auta, vaan kunnilla on suuri vastuu ja mahdollisuus auttaa pitkäaikaistyöttömiä.
Mäkynen muistutti, että viime vaalikaudella yksityisen sektorin työllisyys parani 86 000 työllisellä vaalikauden aikana.
– Tällä vaalikaudella saldo on miinus 60 000. No, nyt elokuussa saatiin sellainen positiivinen signaali, että 5 000 yksityisen sektorin työllistä oli enemmän. Julkisella sektorilla työllisiä oli nyt 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Mäkysen mukaan lukujen valossa ei näytä siltä, että hallituksen työllisyyspolitiikka olisi vielä kovin laajasti vaikuttanut yksityisen sektorin työllisyyteen.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) myönsi, että yksityisellä sektorilla markkinoiden elpyminen on vielä hidasta, mutta se on alkanut. Hän katsoi Mäkysen ”duubioineen” julkiselle sektorille työllistyneitä henkilöitä ja piti demariedustajan puheenvuoroa hämmentävänä.
– Eikö ole kuitenkin niin, että jokainen työpaikka on erittäin arvokas?
Marttinen piti hyvänä viestinä arvokasta työtä julkisella sektorilla tekeville koulutetuille ihmisille, että melko vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvinvointialueilla on työmahdollisuuksia.
– Kunnissa, kaupungeilla, ja hyvinvointialueilla on koko ajan myös työtarjouksia olemassa, se on tärkeä viesti kaikkinensa, Marttinen näki.