Vajaa puolet keskustan puoluevaltuutetuista Naton kannalla Suomenmaan kyselyssä – lukuisia perusteita varovaisuuden ja maltin puolesta
Hieman alle puolet Suomenmaan kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuutetuista haluaisi viedä Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi.
Vastaajista 46 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla, 21 prosenttia vastustaa ja kolmasosa ei osaa sanoa kantaansa asiaan. Monessa vastauksessa korostuu maltti sekä luottamus päättäjiin, joilla on käytettävissään kaikki tieto asiasta.
– Turvallisuustilanne on muuttunut. En ole muodostunut aiheeseen mielipidettäni vielä. Luotan päätöksenteossa heihin, joilla on kaikki laajat tiedot käytössään, yksi vastaaja kertoo.
– Valtiojohto osaa tehdä päätöksen. Tällaisen yksittäisen kansalaisen on mahdoton sanoa, mikä on oikea ratkaisu. Nyt Ukrainan sodan melskeessä tunteet vaikuttavat ja järki on jäänyt taka-alalle, eräs puoluevaltuutettu arvioi.
– Turvallisuustilanteessa Nato-ratkaisu houkuttelee, mutta toisaalta ajattelen, että Suomi on nyt ja aina Venäjän naapurimaa. Kaikkiin naapurimaihin olisi säilytettävä toimivat suhteet, kolmas pohtii.
Keskustan puoluevaltuutettujen Nato-kannatusluvut ovat Suomenmaan kyselyssä pienemmät kuin koko kansalle tehdyissä gallupeissa, joissa Suomen liittyminen Naton on saanut yli 60 prosentin kannatuksen. Sen sijaan Ylen kyselyssä 63 prosenttia keskustan puoluevaltuuston jäsenistä kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Keskustelu Natosta ei tunnu kaikkien mielissä tasapainoiselta.
– Nato-keskustelussa vaihtoehdottomuus on häiritsevää. Vaikuttaa siltä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu on joko olla Natossa tai suomettuneena rähmällään itään, yksi Suomenmaan kyselyyn vastanneista harmittelee.
– Polarisoituvassa maailmassa on entistä enemmän tarvetta sotilaallisesti liittoutumattomille rauhanrakentajille, hän lisää.
Naton kannattajat muistuttavat sen tarjoamista turvatakuista.
– Ajankohtaa jäsenyyden hakemiselle tulisi kuitenkin harkita, ja jäsenyyden tulisi olla saman tyyppinen kuin Norjalla, puoluevaltuutettu kirjoittaa.
– Suomen puolustus perustuu maanpuolustustahtoon, uskottavaan ja riittävään voimaan sekä sotilaallisten kriisien ennaltaehkäisyyn. Nato-jäsenyys parantaisi Suomen asemaa suhteessa mahdollisiin uhkiin, toinen näkee.
Moni luottaa juuri Naton ennaltaehkäisevään vaikutukseen.
– Ei ole enää mitään syytä luottaa Venäjän hyökkäämättömyyteen, joten parempi varautua sotaan, jotta rauha säilyy. Suomettumisen tie on nyt lopussa Venäjän suhteen.
– Hyökkäys itsenäiseen naapurimaahan oli anteeksiantamaton teko. Ilman Naton viidennen artiklan suojaa ei muuttuneessa tilanteessa ole järkevää jatkaa. Toki omaan puolustukseen nojaten ja jäsenyyshakemuksen ajoituksen kanssa vahvasti ylimmän valtiojohdon harkintaan luottaen.
Liittymisprosessissakin on riskejä, useampi puoluevaltuutettu muistuttaa. Liittymisprosessin aikana kun ei ole viidennen artiklan turvatakuita.
– Vaihtoehtoiset etenemispolut tulee tarkastella huolella. Tämänhetkisten tietojen perusteella en lämpene vielä liittymiseen, puoluevaltuutettu sanoo.
– Olen (tasavallan presidentti Sauli) Niinistön linjoilla. Pitää indikoida koko ajan jatkuvaa kanssakäymistä Nato-maiden kanssa ja vielä odottaa Venäjän sisäistä vallansiirtoa. Tämä sota on taatusti (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin viimeinen sota, yksi vastaaja luottaa.
Natoon ei pidä hinkua, ellei liittymisprosessin aikana ole turvaa, vastaajien joukosta huomautetaan.
– Jos saadaan turvatakuut hakemuksen käsittelyn ajaksi. Nyt on ovi auki Natoon, onko enää huomenna? Koska Venäjä/Putin on näin arvaamaton, ja Nato on ainoa taho jota se kunnioittaa, siksi asia on mielestäni selvä.
– Vastuut ja velvollisuudet sekä sopimuksen sisältö ovat vielä epäselvät, yksi puoluevaltuutettu muistuttaa.
Suomenmaa kysyi myös puoluevaltuutettujen mielipiteitä Suomen asetoimituksista Ukrainaan.
Peräti 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa tyytyväinen Suomen päätökseen toimittaa aseapua hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan. Neljä prosenttia ei ole kannastaan varma, kuusi prosenttia ei ole tyytyväinen päätökseen.
– Koko sota on omaa idealistista maailmankuvaa vastaan, ja toivon mukaan rauhanneuvottelut etenevät jonkinlaiseen rauhansopimukseen. Päivän selvää on, että sodassa on vain häviäjiä. Venäjän raakalaismainen suurhyökkäys siviilejä vastaan vaatii myös aseellista vastausta, ja aseapu oli tässä mielessä välttämätöntä, puoluevaltuutettu avaa kantaansa.
– Mitä kalliimpi hyökkäys on Venäjälle, sitä halvemmaksi se meille käy, toinen tiivistää.
Suomenmaan kysely puoluevaltuutetuille toteutettiin 22.–29. maaliskuuta.
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu viikon päästä Vaasassa. Puoluevaltuustolta odotetaan ainakin jonkinlaisia uusia linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua koskien.
Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn vastasi 52 keskustan puoluevaltuuston jäsentä.