UPM aloittaa uuden biopolttoaineita valmistavan jalostamon perussuunnittelun – miljardiluokan investoinnin vaihtoehtoina Kotka ja Rotterdam
Metsäyhtiö UPM aloittaa seuraavan sukupolven biopolttoaineita valmistavan jalostamon perussuunnittelun. Sijoituspaikkavaihtoehdot ovat Kotka Suomessa ja Rotterdam Hollannissa. Tällä hetkellä UPM:llä on vastaava jalostamo Lappeenrannassa.
UPM:n mukaan suunnitellun biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi 500 000 tonnia korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita, mukaan lukien lentopolttoaine. Kyse olisi suurin piirtein miljardiluokan investoinnista ja yhtiön historian toiseksi suurin investointipäätös.
Tuotteet pienentäisivät merkittävästi tie- ja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat kemikaalien ja biomuovien fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
– Tämähän edustaa noin 1,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemää vuositasolla, sanoi tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
UPM:n puubiomassapohjaiset kiinteät tähteet ja sivuvirrat muodostavat merkittävän osan biojalostamon raaka-ainevalikoimasta. Lisäksi tarkoitus on käyttää nestemäisiä jäte- ja tähderaaka-aineita.
Suunnittelussa selvitetään liiketoiminnan houkuttelevuutta, valitaan innovatiivisin teknologiavaihtoehto ja arvioidaan investointitarvetta. Perussuunnitteluvaiheen kestoksi on arvioitu vähintään vuosi. Sijoituspaikan valinta voidaan tehdä vasta tämän perussuunnitteluvaiheen loppupuolella.
Sijoituspaikan valintaan vaikuttaa Pesosen mukaan moni tekijä kuten raaka-aineiden saatavuus ja hinta, maiden sääntely, energiakustannukset ja logistiikka.
UPM ei tässä vaiheessa arvioi kahden eri sijoitusvaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia.
– Me aloitamme nyt tämän työn. Kummallakin on ihan hyvät mahdollisuudet, Pesonen tyytyi sanomaan.
Hän sanoo kuitenkin olevansa huolissaan Suomen kilpailukyvystä verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin.
– Suomi on Euroopankin markkinoilla 1 500 kilometrin takamatkalla eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna logistisesti, meidän dieselveromme on Euroopan kolmanneksi korkein. Sitten meillä on talvi, joka aiheuttaa etenkin merenkulussa kustannuksia, hän listasi huolenaiheitaan.
UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto supistui viime vuonna 948 miljoonaan euroon toissa vuoden 1,4 miljardista eurosta. Vertailukelpoinen liikevoitto putosi näin 32 prosenttia edellisvuodesta.
Liikevaihto painui 8,6 miljardiin euroon 10,2 miljardista eurosta.
Koronakriisi vaikutti erityisesti papereiden kysyntään. Sellun, uusiutuvien polttoaineiden ja sahatavaran kysyntä oli viime vuonna hyvää.
Kasvuhankkeet etenivät suunnitellusti. UPM:n kasvuhankkeita on muun muassa uusi sellutehdas Uruguayhin.
Yhtiö hallitus esitti osingoksi 1,30 euroa osakkeelta.