F-35-hävittäjien kulut ovat paisuneet Yhdysvalloissa ja Tanskassa – hintapaine uhkaa myös Suomea
F-35-hävittäjien paisuneet kustannukset ovat kuohuttaneet alkukesästä niin Yhdysvalloissa kuin Tanskassa. Molemmissa maissa on kerrottu miljardeilla kasvaneista hintalapuista.
STT kysyi puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok.), onko riskiä, että Suomessa voisi käydä samoin.
Ministeri vastaa sanomalla, että puolustusalan markkinassa on ollut jo useamman vuoden ajan selvä nousutrendi kustannuksissa johtuen Venäjän ja Ukrainan sodasta ja nyt myös Lähi-idän sodasta. Sotien nostama kysyntä näkyy raaka-aineiden ja komponenttien nousevina hintoina.
– Se heijastuu kaikkeen puolustustarvikekauppaan, ja sillä on hintapainetta kasvattava tekijä myös F-35-hävittäjiin. Vielä nyt ei yksityiskohtia osata tarkemmin sanoa, mutta ei mekään siltä varmaan tulla välttymään, Häkkänen sanoo.
Tanskassa asia nousi esiin, kun kesäkuun alussa julkaistussa valtiontalouden tarkastusviraston raportissa todettiin, että maan puolustusministeriöllä ei ole ollut kokonaiskuvaa F-35-hävittäjähankinnan kokonaiskustannuksista. Raportin mukaan ministeriö oli kymmenen vuoden ajan aliarvioinut kokonaiskustannuksia merkittävästi, noin 1,9 miljardilla eurolla vuoden 2017 hintatasossa. Tämän seurauksena muihin puolustusmenoihin on jäämässä aiemmin arvioitua vähemmän rahaa.
Suomen F-35-hävittäjähankintasopimus tehtiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) kaudella vuonna 2021. Häkkäsen mukaan hanke etenee toistaiseksi senhetkisen sopimuksen mukaan ennakoidusti, koska puolustustarvikekaupoissa otetaan aina jossain määrin huomioon hintatasokehitys.
Häkkänen ei halua vielä arvioida, missä vaiheessa kustannusarviota päivitetään tai missä mittaluokassa mahdolliset heitot ovat.
– Kyllä tässä tehdään kovasti töitä, että kustannukset saadaan pidettyä kurissa. Vielä en lähde spekuloimaan sitä, minkälaisista summista puhutaan.
Hän lisää, että kyseessä on ylivaalikautinen projekti, joka jatkuu vielä tulevankin hallituksen aikana.
– Orpon hallituksen tehtävä on ollut tällä vaalikaudella löytää nämä rahat, puolitoista miljardia vuodessa. Ja sitten seuraavan hallituksen tehtävänä on saattaa loppuun tämä hanke.
Yhdysvalloissa liittovaltion talouden tarkastusvirasto kiinnitti kesäkuussa huomiota siihen, että F-35-laivueen ylläpitokustannukset ovat nousseet samalla kun niiden suorituskyky ei ole yltänyt toivotulle tasolla.
Yhtenä keskeisenä ongelmana oli varaosien puute. Tämä huolimatta siitä, että F-35-hävittäjien valmistaja on yhdysvaltalainen Lockheed Martin.
Viime vuonna Yhdysvaltain puolustusministeriö käynnisti uuden noin 12 miljardia euroa maksavan strategian, jolla pyritään taklaamaan havaittuja ongelmia.
Häkkäsen mukaan asiaan on varauduttu Suomessa jo edellisellä hallituskaudella rakentamalla kotimaista varaosa- ja huoltokykyä. Hävittäjähankintoja tukee toisaalta laaja kansainvälinen verkosto, jonka kautta saadaan tukea, mutta jonka kustannuspaineet näkyvät myös Suomessa.
– Ei voida välttyä siltä haasteelta, että puolustusteollisuudessa myös Yhdysvalloissa on erilaisia kustannusnousuhaasteita tässä kokonaisuudessa. Sillä on tähän (Suomen) hankintaan ja elinkaarikustannuksiin varmasti jonkinlaista painetta.
Hankkeen ohjausryhmä vastaa asian seuraamisesta yhdessä Ilmavoimien kanssa.
– Vielä ei voida sanoa yksityiskohtaisesti, minkälaisia haasteita siihen Suomen osalta voi kenties tulla, Häkkänen sanoo.
Elinkaarikustannusten nousua hillitsee osaltaan se, että Suomessa on panostettu omaan osaamiseen hävittäjien runko-osien ja moottorien kokoonpanon sekä huoltokyvyn osalta.
Samalla Häkkänen odottaa Suomen saavan tukea muista Euroopan maista, jotka ovat hankkineet F-35-hävittäjiä. Kyseisiä hävittäjiä on valittu käyttöön 13:ssa Euroopan maassa, ja niitä arvioidaan olevan 2030-luvun puolivälissä Euroopassa yli 700 kappaletta.
– Eurooppaan rakentuu hyvin laaja F-35-perhe. Se tuo eurooppalaista omavaraisuutta ja kykyä yhä enemmän.
Eurooppaan on Ilmavoimien mukaan perustettu useita alueellisia huolto- ja korjauskeskuksia, mukaan lukien F-35-runkohuollon keskus Italiassa sekä F135-moottorin huoltokeskukset Norjassa ja Alankomaissa.