Tutkimusprofessori: Taiwan-selkkaus sattui Pekingille kiusallisella hetkellä – "Aikamoista hermoilua"
Kiina kertoi maanantaina vastoin aiempaa ilmoitusta jatkavansa sotaharjoituksiaan Taiwanin lähialueilla.
Kiinan kapinallisena maakuntanaan pitämän saaren lähistöllä harjoitellaan asevoimien mukaan muun muassa merellistä hyökkäystä ja sukellusvenetorjuntaa.
Taiwan tuomitsi Kiinan toimet ja kertoi omien asevoimiensa puolestaan harjoittelevan tällä viikolla saaren eteläosassa mereltä tulevan hyökkäyksen torjuntaa.
Sotaharjoitusten jatkaminen ei kieli asiantuntijan mukaan edelleenkään siitä, että Pekingissä todella valmisteltaisiin sotatoimiin ryhtymistä Taiwania vastaan.
– Se vaatisi paljon valmisteluja ja sellaisia kyvykkyyksiä sekä joukkojen siirtoja ja muuta, joita tässä ei ole vielä nähty. On epätodennäköistä, että syksyn aikana tällaista tapahtuisi, sanoo tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista.
Mattlinin mukaan Kiinan johdossa päähuomio on kiinnittynyt parin kuukauden päästä pidettävään kommunistisen puolueen 20. puoluekokoukseen ja presidentti Xi Jinpingin uudelleenvalintaan.
Tästä näkökulmasta Taiwanin kiistojen nouseminen julkisuuteen juuri nyt oli Pekingin näkökulmasta harmillista.
– Varmaan tämä on toiminut ihan hyvänä tilaisuutena harjoituttaa Kansan vapautusarmeijaa ja muuttaa sotilastasapainoa Kiinalle edullisemmaksi, mutta ajankohta on semmoinen, että se sitoo vähän käsiä. Varsinkin kun Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemiehen (Nancy Pelosin) vierailu tuli julkisuuteen jo keväällä ja siitä tehtiin iso numero, niin se pakotti Kiinan johdon toimimaan, Mattlin sanoo.
Kiinassa on ollut viime aikoina aihetta sisäiseen tyytymättömyyteen muun muassa talousongelmien ja laajojen koronasulkujen takia. Mattlinin mukaan vertaus vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen, jossa Argentiinan sotilasjuntta veti huomion pois epäsuosiostaan hyökkäämällä Britannian hallitsemille Falklandin saarille, ei kuitenkaan toimi Kiinan tapauksessa.
Kiinan johto olisi Mattlinin mukaan suonut, että tärkeään puoluekokoukseen olisi voitu valmistautua ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.
– Isot puoluekokoukset ovat tyypillisesti olleet aina hyvin herkkiä ajankohtia Kiinassa, paikan päällä aistii aikamoista hermoilua, eikä mikään saisi mennä pieleen, Mattlin sanoo.
Kiina on kiistaton sotilasmahti, mutta myös Taiwan on varustautunut mahdollisen hyökkäyksen varalle.
Mattlinin mukaan kaluston määrän ja laadun suhteen saaren asevoimat ovat maailmanmitassa melko vahvat, enemmän kysymysmerkkejä on ollut ilmassa koulutuksen, esimerkiksi vain muutamaan kuukauteen lyhennetyn asepalveluksen, ja puolustustahdon suhteen.
– Jotkut ovat ehkä Kiinassa ajatelleet, että siellä olisi myötämieltä Kiinaa kohtaan ja että taistelu luovutettaisiin helposti. Mutta kuten on nähty Ukrainan osalta, niin sen varaan ei kannata laskea, Mattlin sanoo.
Taiwanilaiset itse laskevat Mattlinin mukaan liittolaisekseen myös maantieteen.
Kiinan ja Taiwanin välissä oleva usein myrskyävä meri, saaren hankalat rannat, vuoristoinen maasto ja tiheä asutus antavat heidän mukaansa tukea puolustajalle.