Tutkija Ylelle: Ukrainan sodan pitkittyminen suojaa Suomea
Turkki pyrkii blokkaamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, mutta Suomen turvallisuustilanne on parempi kuin kevättalvella arvioitiin. Helsingin yliopiston valtiotieteen tohtori Iro Särkkä arvioi Yle Aamun haastattelussa, ettei Turkin uhittelujen takia iskenyt ”välitila” merkitse Suomeen kohdistuvaa välitöntä uhkaa Venäjän taholta.
– Olemme saaneet poliittiset turvatakuut esimerkiksi Iso-Britannialta. Maa on luvannut lähettää tänne tarvittaessa jopa joukkoja. Uskon, että Yhdysvallat tulisivat myös tarvittaessa apuun, Särkkä kommentoi Ylelle.
Lähinnä inhorealistinen fakta on, että Ukrainan tilanne tuskin ratkeaa seuraavina kuukausina. Särkkä muistuttaa, että sota sitoo Venäjän voimavaroja niin, ettei joukkoja voi tuoda esimerkiksi Suomen itärajalle.
Sekin on Suomen kannalta hyvä asia, että Turkki saattaa tarvita apua muilta Nato-mailta. Turkki voi käyttää Naton artiklaa turvallisuuskonsultaatiomenettelystä, koska maa on uhannut hyökätä Pohjois-Syyriaan.
Hyökkäys olisi jatkoa Turkin aiemmille operaatioille. Turkki vaati 30 kilometrin suoja-aluetta Syyrian-rajalleen jo vuonna 2019, lähinnä kurdijoukkojen takia.
– Tarkoitus on laajentaa turvavyöhykettä ja työntää YPG-joukot ja laajemmin Syyrian demokraattiset joukot kauemmas rajan pinnasta, sanoo Turkkiin erikoistunut tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Mutta hyökkääkö Turkki todella Syyriaan, vai ovatko uhkaukset osa itsevaltaisen presidentti Erdoganin poliittista peliä?
Alarannan mukaan on hyvin mahdollista, että Turkki aikoo toteuttaa hyökkäyksen, mutta siihen vaikuttavat monet taustatekijät.
– Ratkaisevaa on, näyttääkö Venäjä vihreää tai vähintään keltaista valoa, Alaranta kommentoi.
Mikäli Turkki käyttää Naton turvallisuusartiklaa, se olisi maalle jo neljäs kerta. Kaiikkiaan artiklaa on käytetty Naton historiassa seitsemän kertaa.
Iro Särkkä muistuttaa, että Turkin mahdollinen pyyntö antaa Natolle vipuvartta ja neuvotteluvaltteja – muun muassa Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä.
– Se tarkoittaisi neuvotteluvaraa. Muiden Nato-maiden ei tarvitse välttämättä antaa apua pyytäjälle.
Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska sen mukaan molemmat maat tukevat Turkin terroristeina pitämiä kurdiryhmiä. Turkki on vaatinut muuan muassa kurdikansalaisten luovuttamista.
– Syytökset ovat täysin poskettomia. Ne ovat täysin kansallisia intressejämme ja arvojamme vastaan, Iro Särkkä kertaa.
Hänen mukaansa tilanteen voisi ratkaista Naton voimatekijä Yhdysvallat tekemällä Turkille tarjouksen, josta on mahdoton kieltäytyä. Turkki on maantieteellisesti ja sotilaspoliittisesti Natolle tärkeä liittolainen, ja amerikkalaiset eivät missään nimessä halua joutua mukaan konfliktiin, jossa Turkki on osallisena.
Yhdysvallat ei liioin ole innokas neuvottelemaan Turkin kanssa.
– Se tietää, että Turkki tuo neuvottelupöytään kaikki heidän keskinäisen suhteensa ongelmat viime kymmeneltä vuodelta, Toni Alaranta sanoo.
Naton huippukokous järjestetään Madridissa kuun lopussa. Tapaamisissa on tavallisesti kerrottu uusien jäsenmaiden hyväksymisestä, mutta tutkijat eivät usko, että siihen mennessä on päästy riittävästi eteenpäin.