Tutkija: Kahdenvälinen sopimus heijastaa EU:n ja Venäjän välejä
Suomen ja Venäjän kahdenvälinen rajasopimus on linjassa muiden EU-maiden pakolaiskriisissä tekemien ratkaisujen kanssa, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Tyypillistä ratkaisuille on, että ne ovat väliaikaisia, kansallisia ja asialla on kiire.
– Maat ovat ottaneet erilaisia väliaikaisia rajoituksia käyttöön juuri sen takia, että yritetään hillitä kokonaisuutta ja pelata aikaa, jotta löydetään jonkinlainen yhteinen ratkaisu.
Kahdenvälinen sopimus heijastanee sitä, että yleinen tilanne lännen ja Venäjän välillä on edelleen tiukka.
– Venäjä on ollut aika pettynyt EU:hun monella tasolla, joten tässä kohdassa erityisesti Venäjän puolelta haluttiin korostaa kahdenkeskisyyttä ja sen merkitystä, Smith arvelee.
Uusi sopimus estää rajanylityksen Sallassa ja Raja-Joosepissa muilta kuin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta.
Suomi olisi halunnut mukaan myös EU-kansalaiset mutta jousti vaatimuksesta.
– Perusperiaate on, että Venäjänkin on saatava jotakin siitä sopimuksesta. Tämä varmaan muodostui helpoimmaksi joustoksi, Smith sanoo.
Valkovenäläiset sisältyvät sopimukseen Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton vuoksi. Smith kertoo, että tätä asiasta raportoinut venäläismedia korosti.
– Se indikoi hyvin pitkälle, että Venäjä halusi muistuttaa tästä valtioliitosta sisäpoliittisesti.
Smith arvioi, että lisäksi muille Kaukasuksen ja Keski-Aasian maille haluttiin mahdollisesti näyttää, millaisia hyötyjä voi saada liitosta Venäjän kanssa.