Suomi tinki EU-ehdosta, sai Venäjän mukaan ja rajan hiljenemään

Ulkoministeri Timo Soini uskoo, että ongelma on ratkaistu
Venäjän raja

Itärajan turvapaikkatilanteesta neuvotelleet viranomaiset arvioivat Suomen saaneen hyvin läpi päätavoitteensa neuvotteluissa kevättalvella. Turvapaikanhakijoiden tulo rajan yli loppui, ja asiasta sovittiin yhdessä Venäjän kanssa niin, että sopimus sitoo myös sitä.

STT:n tietojen mukaan Venäjä ei aluksi halunnut sopia Suomen kanssa kahdenvälisesti rajaliikenteen rajoittamisesta.

Venäjän mielestä asia olisi voitu hoitaa niin, että Suomi estäisi yksipuolisesti turvapaikanhakijoiden rajanylitykset Lapin Sallassa ja Raja-Joosepissa. Tämä olisi ollut mahdollista vuonna 1994 solmitun rajasopimuksen puitteissa. Suomi kuitenkin halusi Venäjän mukaan.

Ulkoministeriön esittelymuistio neuvotteluista nousi otsikoihin tiistaina, vaikka asiakirja oli ollut julkinen jo maaliskuusta alkaen. Muistion pohjalta tehtiin tulkintoja, joiden mukaan Suomi olisi nöyrtynyt neuvotteluissa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) arvioi, ettei Venäjä pystynyt rajasopimuksella horjuttamaan EU:n yhtenäisyyttä.

– Asian ratkaisuun oli kaksi perustapaa, yksipuolisesti tai neuvottelemalla venäläisten kanssa. Hallitus valitsi neuvottelun.

Uusi rajasopimus syntyi Suomen aloitteesta. Suomi ehdotti helmikuussa Venäjälle, että Sallassa ja Raja-Joosepissa rajanylitys olisi sallittua vain Suomen, Venäjän, EU:n, Eta-maiden ja Sveitsin kansalaisille.

Lisäksi Suomi halusi, että rajoitukset olisivat voimassa toistaiseksi.

STT:n tietojen mukaan Venäjän vastaehdotus oli, että sopimuksen olisi pitänyt mahdollistaa rajanylitys paitsi EU-kansalaisille myös Euraasian unionin maiden kansalaisille.

Suomi ei siihen suostunut, koska se ei olisi ratkaissut ongelmaa, joka oli turvapaikanhakijoiden virta rajan yli.

Euraasian unioniin kuuluvat Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia.

Suomi ja Venäjä sopivat lopulta, että raja-asemat ovat auki vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille sekä heidän kanssaan matkustaville perheenjäsenille. Venäjä myös ehdotti sopimukseen 180 vuorokauden määräaikaa.

STT:n lähteiden mukaan määräaikaisuus tai esimerkiksi ruotsalaisten rajanylitysten vaikeutuminen eivät olleet Suomelle yhtä painavia seikkoja kuin se, että Venäjän kanssa saatiin kahdenvälinen sopimus, joka rauhoittaa tilanteen rajalla.

Venäjän ehdotus sopimuksen sisällöstä saapui Suomeen 22. maaliskuuta, jolloin Suomen ja Venäjän presidentit tapasivat Venäjällä. Venäjän ehdotuksessa ei ollut mitään uutta Suomelle, vaan neuvottelut oli tuossa vaiheessa jo käyty.

Turvapaikanhakijoiden tulo itärajalle oli tosin loppunut jo maaliskuun alussa, vain muutamaa päivää sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin oli käskenyt turvallisuuspalvelu FSB:tä tiukentamaan pakolaisvirtojen kontrollia.

Ulkoministeri Soini kertoo, että hän ja muut suomalaisneuvottelijat olivat jatkuvasti yhteydessä muihin EU-maihin.

Soinin mukaan EU-maista ei ole tullut kielteistä palautetta sopimuksen solmimisen jälkeenkään.

STT:n lähteet kertovat samanlaista viestiä.

Soini haluaa uskoa, että ongelma on ratkaistu, vaikka määräaikainen rajasopimus kestää vain 180 vuorokautta.

– Toki määräaikaiset sopimukset ovat määräaikaisia, mutta olemme päässeet yhteisymmärrykseen nimenomaan neuvottelemalla, ei yksipuolisilla toimilla.

Ulkoministeriön julkisesta muistiosta kertoi Iltalehti .