"Tilanne vaatii rohkeita toimia " – entisen puolueensa lakkauttava Petri Roininen haluaa vahvistaa keskustaa yrittäjäpuolueena
Kesäkuussa katkeaa yksi poliittisen lähihistorian rönsyistä, kun perussuomalaisista kuusi vuotta sitten irtaantuneiden sinisten seuraajapuolue Korjausliike lopettaa toimintansa.
Puoluetta viime vuodet johtanut Petri Roininen siirtää nyt poliittista kotiaan keskustaan. Mutta onko kokenut yritysjohtaja siirtymässä vain kriisipuolueesta toiseen?
– Periaatteessa toki voi näinkin ajatella. Mutta itse ajattelen sillä tavoin, että olen siirtymässä puolueeseen, jolla on vahva tausta, vahva koneisto, vahva tunnettuus ja jossa on myös innostuneita ihmisiä, Roininen perustelee Suomenmaalle.
Neljässä vaalipiirissä ehdokkaita asettanut Korjausliike sai eduskuntavaaleissa 0,2 prosenttia annetuista äänistä. Roininen sai itse Helsingissä Korjausliikkeen, keskustan ja kristillisdemokraattien solmimassa vaaliliitossa 623 ääntä. Vaaliliitto jäi ilman paikkaa.
– Korjausliikkeessä oli innostuneita ihmisiä, mutta meidän resurssimme olivat hieman vaatimattomat, Roininen myöntää.
Korjausliike sai Roinisen mukaan runsaasti kannatusta sosiaalisessa mediassa ja ihmisiä tavatessa.
– Mutta se ei muuttunut ääniksi.
Roininen pitää väistämättömänä, että myös yli puolet kansanedustajistaan viime vuosien vaaleissa menettäneen keskustan pitää ryhtyä tekemään jotakin toisella tavalla ja tulevaisuuteen suunnaten.
– Ja minusta on hirveän kiinnostavaa, että on mahdollisuus tulla sinne mukaan.
Roininen näkee myös keskustalla mahdollisuuksia, sillä Suomi on hänen mukaansa menossa ”tosi vaikeaan asentoon”.
– Tilanne vaatii rohkeita toimia ja keskustalla on mahdollisuus uusiutuessaan tuottaa niitä ja tehdä erittäin kiinnostavaa oppositiopolitiikkaa.
Roininen sanoo haluavansa tulla keskustaan puolueen perinteitä kunnioittaen ja katsella asioita vielä jonkin aikaa ulkopuolisena uudistamistyötä ajatellenkin.
Puolueen 2010-luvun politiikkaa ruotivasta työryhmästä ja talouspoliittisesta työryhmästä on jo paikkoja katseltu. Roininen aikoo olla aktiivisesti mukana myös keskustan Helsingin piirin toiminnassa.
Roininen sanoo keskustan pyytäneen häntä myös ehdokkaaksi vuoden päästä pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Roininen myöntää, että ehdokkuus kiinnostaa, kuten myös ehdolle asettuminen seuraavissa eduskuntavaaleissa.
– Siihen on tietysti neljä vuotta aikaa ja monta asiaa ehtii tapahtua, mutta voin sanoa, että se kiinnostaa.
Roininen sanoo saaneensa paljon vetoomuksia politiikassa jatkamiseksi. Hän muistuttaa olleensa luomassa ja rakentamassa kymmenkuntaa yritystä ja vieneen pörssiin saakka yhden, kiinteistöbisneksessä toimivan Investors Housen, jota hän johtaa yhdeksättä vuotta.
Roininen kertoo toimineensa myös viisi vuotta Suomen Yrittäjien kasvu- ja kansainvälisen valiokunnan puheenjohtajana ja kirjoittaneensa kirjoja talouspolitiikasta, yrittäjyydestä ja asumisesta.
– Tunnen yrittäjyyden ja talouspolitiikan. Lisäksi minä tunnen tämän asumisen läpikotaisin, ja näitä teemoja ehkä mieluiten tuon myös keskusteluun.
Keskustan kannatus on viime vuosina laskenut dramaattisesti varsinkin yrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjien gallupissa viime marraskuussa keskustan kannatus oli vain kuusi prosenttia. Kokoomuksen kannatus oli samassa mittauksessa 39 ja perussuomalaistenkin 13 prosenttia.
Roininen sanoo olevansa varma siitä, että mennyt hallitustaival on rasittanut keskustaa.
– Ja on myös niin, että on ollut aikoja, jolloin keskusta on onnistunut puhuttelemaan hyvin yrittäjiä. Ja osaltani toivon, että voisin tuoda sellaista ajattelua, sellaista puheenpartta ja sellaisia ideoita keskusteluun, joilla keskusta voisi uudestaan löytää vahvan roolin yrittäjäkentässä.
Roininen nostaa yhtenä politiikassa hieman sivuun jääneenä teemana esiin myös kansankapitalismin.
– Jos Suomessa on 300 000 yrittäjää, Suomessa on kuitenkin myös miljoona ihmistä, jotka omistavat yksityissijoittajana osakkeita.
Taustaltaan Roininen muistuttaa paljon Juha Sipilää, joka tuli politiikkaan myös diplomi-insinöörin, yrittäjän ja toimitusjohtajan taustalla.
Roininen sanoo tietävänsä, että Sipilän tuoma politiikka sai vastakaikua monessa suunnassa.
– Mutta samaa ei pidä toistaa, aika on toinen ja kilpailevat puolueet ovat toisia, meidän on löydettävä uudestaan semmoisia teemoja, jotka istuvat tähän päivään.
Samalla on Roinisen mukaan käytävä läpi, mitä hyvää noissa ajoissa oli ja mitä ehkä taas ei, ja miten asioita sovitetaan tähän päivään.
Paljon puhuttua vihreää siirtymää Roininen pitää yrityksille isona mahdollisuutena.
– On päivänselvää, että sillä saralla tehdään paljon hyvää liiketoimintaa ja se luo tilaa innovaatioille. Mutta samaan aikaan politiikan ei pidä kansalaisia kurittaa liikaa sen johdosta.
Roinisen mielestä Suomen ei tarvitse tavoitella maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, vaikkapa EU-tasoinen hiilineutraaliustavoite riittää. Yrityksille pitää kuitenkin luoda edellytykset liiketoimintaan.
– Jos esimerkiksi kysytään, kumpi voittaa kilpailun vihreän teknologian osalta, Yhdysvallat, joka tarjoaa verohelpotuksia yrityksille ja yrittäjille vai EU, joka kerää veroja ja lisää tukiaisia, niin on ihan selvää, että Yhdysvallat voittaa sen.
Roininen sanoo seuraavansa huolissaan myös EU:n kehityssuuntaa ennallistamisasetuksineen, metsästrategioineen ja hiilinielulaskelmineen. Kansallista intressiä pitää hänen mielestään pystyä valvomaan aiempaa paremmin.
– Jossain sanoin, että tässä on nyt joku pielessä, kun meillä menee koko ajan omiin näissä EU-asioissa, ihan koko ajan. Aletaan puhua kohta jo miljardeista, kymmenistäkin miljardeista. Kansallisen intressin vahvistaminen EU-politiikassa on tosi tärkeää, hän painottaa.
Roininen kertoo syntyneensä Helsingin Kalliossa, mutta asuneensa 1980- ja 90-luvuilla myös Tampereella ja 2000-luvun alussa Kotkassa.
– Tunnen Helsingin ja pääkaupunkiseudun ja myös Tampereen erittäinkin hyvin. Liiketoimintaa meillä on joka puolella Suomea tällä hetkellä, Oulu on pohjoisin paikka ja Joensuu itäisin.
Keskustan kannatuksen nostamisen Helsingissä Roininen myöntää vaikeaksi kysymykseksi. Hänen mukaansa kaupungin kunnallispolitiikassa olisi kuitenkin tilausta terveelle järjelle ”kansallismaisemaa pilaavien siltojen rakentelun” sijaan.
– Tampere on jotenkin paljon järkevämpi, siellä ei lähdetä kaikkiin viimeisiin hullutuksiin mukaan, vaan tehdään mielekkäitä päätöksiä, Roininen näkee.