Tanska laittaa "radikaalin" veron maatalouden päästöille – hintalappu noin sata euroa lehmältä
Iso sianlihan ja maitotuotteiden vientimaa Tanska aikoo laittaa historialliseksi luonnehditun hiiliveron maatalouden päästöille. Tanskan hallitus ja useat järjestöt sopivat asiasta kesäkuun lopulla. Päästöverolla Tanska pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa.
Tanskan maataloustuottajille tulee 300 kruunun eli 40 euron vero hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuodesta 2030 alkaen. Vero kohoaa 750 kruunuun vuoteen 2035 mennessä.
Tuottajat saavat ainakin aluksi 60 prosentin verohelpotuksen, joten maksettavaa jää 120 kruunua eli 16 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnilta. Vero olisi vajaat 100 euroa vuodessa lehmää kohden, arvioi vihreä ajatuspaja Concito talouslehti Financial Timesin mukaan.
Myös Tanskan mittava sikateollisuus on joutumassa päästöveron piiriin.
Samalla Tanskassa sovittiin 40 miljardin kruunun eli 5,4 miljardin euron ympäristörahastosta. Tarkoituksena on muun muassa metsittää 250 000 hehtaaria maata.
Tanskan suunnitelma maatalouden päästöverosta on melko radikaali, luonnehtii Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Lehtonen. Hän viittaa siihen, että päästöjen laittaminen verolle tuo kustannuspaineita kotieläintuottajille.
– Ilman päästöjä ei kotieläintuotteita pysty tuottamaan. Eli kyllä se jollakin tavalla kohdistuu negatiivisesti kotieläintuottajien talouteen, ja tämä on minusta radikaalia, Lehtonen sanoo STT:lle.
– On hyvin mielenkiintoista, että Tanskassa on päästy tästä sopuun.
Lehtosen mukaan Tanskan päästöveromalli palauttaa kerätyn veropotin takaisin maatalouteen, mutta ei välttämättä samoille tiloille, joilta veroa kerätään.
– Tässä kaikki eivät voita.
Tanskan maatalous on Suomeen verrattuna moninkertainen ja hyvin vientisuuntautunut. Lehtonen sanoo, että Tanskassa on ympäristösyistä paineita vähentää maatalouden tuotantoa.
Tanskassa keskimääräinen lehmä aiheuttaa Conciton mukaan päästöjä kuusi hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Jos päästövero on aluksi 120 kruunua tonnilta, yhdestä lehmästä kertyisi maksettavaa 720 kruunua eli noin 96 euroa.
– Sillä ei ole vielä aluksi suurta vaikutusta tilan taloudelle, Lehtonen sanoo.
Lehtonen ei usko, että Tanskan päästövero johtaisi merkittävään hintojen nousuun ruokakaupoissa. Samaan viittaavat vaikutusarviot, joiden mukaan 500 gramman paketti naudan jauhelihaa maksaisi veron takia yhden kruunun eli 0,13 euroa enemmän vuonna 2030.
Lehtonen kuitenkin sanoo, että veronmaksajille Tanskan malli on melko kallis. Siinä julkinen talous pumppaa maanomistajille runsaasti rahaa metsittämiseen ja turvepeltojen vettämiseen.
Tanskassa tosin kansantalouden tilanne on parempi kuin Suomessa.
– Sikäli Tanskasta ei voi suoraan ottaa mallia, mutta kyllä kannattaa tosissaan miettiä, että jos muualla aletaan tällaisia tekemään, niin mitenkäs meillä Suomessa saataisiin todellista kannustavuutta viljelijöiden päästöjen vähentämiseen.
Lehtosen mielestä Tanskan veromallin pohjalta voisi miettiä, miten päästöjä saisi vähennettyä Suomen maataloudessa. Hän sanoo, että ratkaisun pitää kuitenkin olla jossain määrin erilainen.
Päästöjä voisi Lehtosen mukaan vähentää Suomessa muun muassa heikkotuottoisten turvepeltojen vettämisellä ja kivennäismaan peltojen hiilensidonnalla. Keinoja on listattu maatalouden ilmastotiekartassa vuodelta 2020. Toimet vaatisivat kuitenkin lisää rahaa.
Tanskassa laitetaan nyt likoon runsaasti veronmaksajien rahaa päästöjen vähentämiseksi.
– Suomessa vain ei ole tiedossa sellaista rahapottia, Lehtonen toteaa.
Silti hän katsoo, että Suomessakin kannattaisi ottaa etunojaa maatalouden ilmastotoimissa.
– Se olisi maatalouden etu pidemmän päälle.