Tällaiset äänisaaliit kansanedustajat toivat keskustan vaalipottiin
Kansanedustajat ovat yleensä puolueilleen tärkeä valtti eduskuntavaalien lisäksi myös paikallisvaaleissa. Moni edustaja istuu eduskunnan lisäksi kuntansa tai hyvinvointialueensa valtuustossa.
Keskustan kansanedustajista suurin osa oli ehdolla joko kunta- tai aluevaaleissa. Sunnuntaina käydyt vaalit päättyivät jokaisen ehdolla olleen kannalta hyvin, sillä kaikki tulivat valituiksi.
Mutta kuka tuli valituksi mihinkin ja millaisia äänipotteja keskustaedustajat keräsivät?
Useimmat edustajat olivat ehdolla vain yhteen tehtävään, joko kuntansa tai kaupunkinsa valtuustoon tai hyvinvointialueen aluevaltuustoon.
Poikkeuksen keskustalaisista teki Markku Siponen. Ensimmäisen kauden kansanedustaja oli ehdolla sekä Kiuruveden kaupunginvaltuustoon että Pohjois-Savon aluevaltuustoon.
Hän pääsi molempiin. Kiuruvedellä Siponen oli ääniharava. Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa hän ei yltänyt aivan suurimpaan äänisaaliiseen, mutta oli kristillisdemokraattien Sari Essayahin lisäksi ainoa yli 3000 ääntä saanut ehdokas, kuten myös ainoa yli 2000 ääntä saanut ehdokas.
Aluevaltuustoihin olivat keskustan kansanedustajista Siposen lisäksi ehdolla Eeva Kalli, Markus Lohi, Mika Riipi ja Annika Saarikko.
Kunnallisvaltuustoihin pyrkivät Siposen lisäksi Petri Honkonen, Antti Kaikkonen, Vesa Kallio, Hilkka Kemppi, Tuomas Kettunen, Hanna Kosonen, Antti Kurvinen, Mika Lintilä, Hanna-Leena Mattila, Timo Mehtälä, Olga Oinas-Panuma, Jouni Ovaska, Hanna Räsänen, Mikko Savola ja Eerikki Viljanen.
Keskustan 22 kansanedustajasta kaksi ei ollut ehdolla. He ovat Hannu Hoskonen ja Anne Kalmari.
Aluevaaleissa Eeva Kalli ja Markus Lohi olivat alueidensa ääniharavat. Siponen ja Saarikko olivat keskustan listan ykköset alueillaan.
Kalli oli selkeä ääniharava Satakunnan hyvinvointialueella 3120 äänellään. Lohen voittopotti Lapissa oli 2251 ääntä.
Siponen sai lähes yhtä paljon ääniä kuin Pohjois-Savon suurimman potin kerännyt kristillisdemokraattien Sari Essayah. Siponen sai 3043 ääntä.
Saarikko jäi useamman tuhannen äänen päähän Varsinais-Suomen suurimmista luvuista, mutta oli keskustan selkeä ykkönen 2906 äänellä. Varsinais-Suomessa keskusta ei taistellut ykköspuolueen paikasta, mutta teki komean tuloksen.
Mika Riipi jäi keskustalaisista viidenneksi, mutta teki hyvän tuloksen eli 1103 ääntä Lapissa.
Satakunnassa keskusta sai Kallin johdolla kaksi lisäpaikkaa vahvistaen asemaansa Satakunnan toiseksi suurimpana puolueena. Lohen ja Riipin Lapissa ääniosuus tippui hieman, mutta ykkösasema säilyi vahvana. Saarikon Varsinais-Suomessa tuli yksi lisäpaikka, Siposen Pohjois-Savossa ykkösasema vahvistui Satakunnan tapaan kahdella paikalla.
Suhteellisesti laskettuna Kalli sai 3,68 prosenttia Satakunnan äänistä. Riipi ja Siponen saivat alueillaan 3,15 prosenttia äänistä, Riipi 1,54 ja Saarikko 1,38 prosenttia.
Kansanedustajat kerryttivät keskustan aluevaalipottiin 12 423 ääntä.
Kuntavaaleissa keskustan kansanedustajat toivat puolueelle niin ikään merkittävän äänipotin.
Petri Honkonen sai selvästi suurimman potin Saarijärvellä, 294 ääntä. Keskusta oli tuttuun tapaan Saarijärven selkeä ykkönen kasvattaenkin ääniosuuttaan.
Puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen auttoi keskustaa kolminkertaistamaan ääniosuutensa viime kuntavaaleista Sipoossa. Tuore kuntalainen toi kiitettävät 754 ääntä keskustalle vaikealla alueella. Kyseessä on kunnan toiseksi suurin ehdokaskohtainen äänimäärä. Keskustalle antoi äänensä 10,7 prosenttia sipoolaisista.
Vesa Kallio sai keskustan suurimman äänisaaliin Mikkelissä, mutta ääniharavat tulivat muista puolueista. Keskusta oli kuitenkin Mikkelin suurin puolue, ja Kallio sai 722 ääntä, ollen Mikkelin neljäs äänissä mitattuna.
Hilkka Kemppi oli Asikkalan ylivoimainen ääniharava 575 äänellään. Keskusta jatkaa kunnan suurimpana puolueena saaden yhden lisäpaikan.
Keskusta jatkaa Kuhmon ylivoimaisena ykkösenä Tuomas Kettusen ollessa puolueen paikallinen ykkösnimi. Kettunen oli ääniharava muutaman kymmenen äänen johdolla saaden 331 ääntä.
Savonlinnassa ehdolla ollut Hanna Kosonen sai 571 ääntä. Tulos oli keskustan toiseksi paras, kun sekä Savonlinnassa että Etelä-Savon hyvinvointialueella kovaa nousua tehnyt Tuukka Suomalainen nappasi keskustan ykkössijan.
Eduskuntaryhmää johtava Antti Kurvinen oli Kauhavan ääniharava. Prosenteissa keskusta tuli ylös, mutta paikoissa alas johtuen valtuuston koon pienentämisestä. Keskusta sai melkein puolet Kauhavan äänistä. Kurvisen äänisaalis oli 249 ääntä.
Toholammilla keskusta keräsi peräti 65 prosenttia äänistä, kun yksikään muu puolue ei saanut edes kymmenen prosentin osuutta. Keskusta nosti äänipottiaan hitusen Mika Lintilän viedessä äänikuninkaan tittelin 125 äänellä.
Hanna-Leena Mattila oli Raahen äänikuningatar selkeällä erolla seuraavaan saaden 585 ääntä. Raahessakin keskusta oli selvästi suurin puolue kasvattaen ääniosuuttaan hieman.
Haapavedelläkin keskusta piti vahvan ykkössijansa Timo Mehtälän viedessä selkeästi suurimman äänipotin eli 225 ääntä.
Pudasjärvellä keskusta sai yli puolet äänistä ja lisäpaikan. Kärkinimi oli Olga Oinas-Panuma, joka voitti toiseksi eniten ääniä saaneen ehdokkaan noin 150 äänellä. Oinas-Panuman äänisaalis oli 343.
Jouni Ovaska oli keskustan pormestariehdokas Tampereella. Hän sai 1687 ääntä ja keskusta nosti kannatustaan saamatta kuitenkaan lisäpaikkaa. Sinipunakaupungissa Ovaska sai kymmenenneksi eniten ääniä, mikä oli selvästi suurin keskustalaisen saama äänipotti.
Outokummussa keskusta teki kovan nousun sillä jo olleesta ykkösasemasta. Selkeä ääniharava oli Hanna Räsänen 255 äänellä.
Ähtärissä keskusta piti ylivoimansa nostaen kannatustaan hieman. Eniten ääniä sai Mikko Savola, 152.
Kiuruvedellä keskusta piti ykkösasemansa ottaen peräti 13,4 prosenttiyksikköä lisää kannatusta nousten yli 50 prosentin kannatukseen. Ääniharava oli Markku Siponen ylivoimaisella 368 äänellä.
Eerikki Viljanen sai eniten keskustalaisia ääniä Vihdissä, ja keskusta otti kaksi lisäpaikkaa saaden noin viidenneksen äänistä. SDP ja kokoomus olivat kuitenkin suurempia, ja ääniharavaksi nousi demari. Viljanen oli kunnan kakkonen saaden 603 ääntä.
Suhteellisesti parhaan kuntavaalituloksen kansanedustajista teki Hilkka Kemppi, joka sai 15,29 prosenttia kuntansa äänistä. Yli kymmenen prosentin osuudet saavuttivat myös Olga Oinas-Panuma (11,81), Markku Siponen (11,01) ja Tuomas Kettunen (10,84).
Yhteensä kansanedustajat toivat keskustalle 7839 ääntä kuntavaaleissa. Jos kaikki keskustan parlamentaarikot lasketaan, mukaan tulevat Elsi Kataisen 601 ääntä. Euroopan parlamentin jäsen pääsi Kuopion kaupunginvaltuustoon. Parlamentaarikkoääniä keskusta keräsi siten 8440. Toinen keskustan europarlamentaarikko Katri Kulmuni ei ollut ehdolla.
Prosenteissa laskettuna kansanedustajien osuus kaikista keskustan äänistä oli aluevaaleissa 3,26 ja kuntavaaleissa 1,98. Kataisella vahvistettuna kuntavaaliosuus olisi 2,13.
Kansanedustajien keräämien äänien prosenttiosuus on selvästi suurempi kuin kansanedustajien osuus kaikista keskustan ehdokkaista. Keskustan 6024 kuntavaaliehdokkaasta 0,27 prosenttia oli kansanedustajia. Aluevaaleissa osuus oli 0,35 prosenttia. Keskustalaista kansanedustajaa ei ollut mahdollista äänestää 17 hyvinvointialueella ja 293 kunnassa.