Diktaattorin väkivaltakoneisto sortui Syyriassa vuosi sitten – tämä on tilanne nyt
Valta vaihtui Syyriassa päivälleen vuosi sitten, kun Ahmed al-Sharaan johtama jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) liittolaisineen kaatoi Syyriaa pitkään hallinneen diktaattorin Bashar al-Assadin hallinnon.
Vuoden aikana maassa on nähty sekä positiivisia että negatiivisia kehityskulkuja, väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistolta arvioi STT:lle.
– Monin osin tilanne on vielä vaikea ja hyvin paljon asioita on kesken. Kuitenkin on mennyt vasta vuosi ja jatkossa nähdään, miten asiat kehittyvät.
Hyypän mukaan merkittävin muutos al-Assadin hallinnon kaatumisen myötä on ollut pitkään hallinneen diktaattorin väkivaltakoneiston sortuminen.
– Enää ihmisten ei tarvitse pelätä tulevansa mielivaltaisesti pidätetyksi ja joutuvansa hirveisiin vankiloihin.
Väliaikaisen presidentin al-Sharaan johdolla on alettu luoda uutta, ylhäältä johdettua hallintoa. Samaan aikaan kansalaiset ovat olleet aktiivisia ruohonjuuritasolla.
Syyrialainen kansalaisyhteiskunta syntyi kunnolla vasta vuonna 2011 puhjenneen sisällissodan aikana, Hyyppä kertoo. Kansalaisaktiivisuus on vielä alkutekijöissään.
Poliittinen elämä Syyriassa ei vielä ole päässyt alkamaan. Poliittiset puolueet lakkautettiin aiemmin tänä vuonna eikä uusia puolueita ole edelleenkään hyväksytty.
Siirtymäajan parlamentti ei ole aloittanut vielä kunnolla työtään. Siihen valitaan yhteensä 210 edustajaa 30 kuukauden ajaksi. Näistä al-Sharaan on vielä määrä nimittää kolmannes.
Kaksi kolmasosaa parlamentin jäsenistä valittiin lokakuussa käydyissä aluekomiteoiden vaaleissa. Aluekomiteoiden jäsenet valitsi vaalilautakunta, jonka oli nimittänyt al-Sharaa. Järjestelmää on syystäkin arvosteltu epädemokraattiseksi.
– Jälleen kerran nimityskoneisto lähti ylhäältä päin. Tämä ei ollut suora vaali, vaan siellä korostuvat hyvin paljon henkilöt, joilla on kokemusta sodan ja vallankumouksen ajalta, Hyyppä kertoo.
Kurdien hallitsemassa Syyrian koillisosassa ja eteläisellä, väkivaltaisuuksista kärsineellä druusienemmistöisellä alueella vaaleja jouduttiin lykkäämään.
Demokraattista siirtymää ei Hyypän mukaan ole tapahtunut. Hän muistuttaa, että entinen kapinallisliike, joka al-Assadin syrjäytti, ei ollut sodan aikanakaan demokraattinen toimija.
Siirtymää kohti demokratiaa ajavat Syyriassa nyt ennen kaikkea kansalaisyhteiskunta ja ruohonjuuritason toimijat.
Siinä missä Al-Assadin hallinnon aikana Syyrialla ei ollut suhteita Yhdysvaltoihin tai Euroopan maihin, on niitä nyt pyritty aktiivisesti luomaan. Suhteita on lähennetty myös alueen sunnivaltioihin, etunenässä Saudi-Arabiaan.
Turkkiin kapinallisilla oli suhteita jo aiemmin, mutta nyt Syyrian keskushallinto on virallistanut maiden suhteet.
Al-Sharaa tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäisen kerran toukokuussa Saudi-Arabiassa. Trump ilmoitti tuolloin poistavansa Syyriaan kohdistettuja pakotteita, jotka olivat olleet voimassa vuosikymmenten ajan.
Syyskuussa al-Sharaa osallistui New Yorkissa YK:n yleiskokoukseen. Edellisen kerran Syyrian johtaja oli puhunut YK:n yleiskokouksessa lähes 60 vuotta sitten.
Marraskuussa al-Sharaasta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain Valkoisessa talossa vieraillut syyrialaisjohtaja Syyrian itsenäistymisen jälkeen.
Syyriaan kohdistuvan kansainvälisen valuuttaliikenteen ja investointien tiellä seisoo kuitenkin edelleen Yhdysvaltain Caesar Syria Civilian Protection Act -lainsäädäntö vuodelta 2019.
Al-Sharaa on aktiivisesti pyrkinyt edistämään lain kumoamista Yhdysvalloissa. Se vaatisi vielä kongressin hyväksynnän. Laki saatetaan Hyypän mukaan kumota piankin. Silloin erityisesti yksityiset investoinnit Syyriaan mahdollistuisivat.
Yhdysvallat ja Saudi-Arabia toivonevat yksityisen sektorin johtavan jälleenrakennuksen rahoittamista.
– Mikään maa ei halua olla se yksittäinen maksaja tässä jälleenrakennuksessa.
Tutkijan mukaan syyrialaisilla itsellään on kova tahto olla jälleenrakentamassa maataan.
– Uskon, että jos edellytykset sille paranevat, erityisesti näiden sanktioiden (nostamisen) osalta, niin myös he ovat siellä aktiivisesti jälleenrakentamassa ja sijoittamassa omaan maahansa.
Al-Sharaa on puhunut Syyrian yhtenäisyydestä, mutta vähemmistöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat heikentäneet näiden luottamusta keskushallintoon.
Vähemmistöihin liittyvät kysymykset linkittyvät myös poliittisiin päätöksiin siitä, miten valtaa jaetaan sodanjälkeisessä yhteiskunnassa. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi kurdien hallitsema maan koillisosa integroidaan muuhun Syyriaan.
Hyyppä on toiveikas sen suhteen, että Syyria voi siirtyä kohti parempaa. Hän on nähnyt syyrialaisten motivaation maansa jälleenrakennukseen.
Vuoropuhelua hallinnon ja kansalaisten välillä on alettu käydä.
– Hallitsijoita voi haastaa ja kritisoida, mikä al-Assadin aikana ei ollut ollenkaan mahdollista.
Vaikka valta näyttää toistaiseksi keskittyvän Damaskokseen, antaa dynaaminen ja vahva kansalaisyhteiskunta Syyriassa toivoa demokraattisemmasta tulevaisuudesta.