Suurituloisten paapominen tyrmistytti oppositiota – hallitus sai kovaa runtua puoliväliriihen päätöksistä
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus joutui eduskunnan kyselytunnilla opposition kovaan kuulusteluun edellisiltana valmistuneen kehysriihen päätöksistä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen huomautti, että alussa hallituksella oli sakset, mutta nyt se on löytänyt runsaudensarven.
– Viimeiset kaksi vuotta Suomen kansalle on sanottu, että rahat on loppu, ja on vain leikattu silmittömästi, mutta nyt sitä rahaa on. Sitä rahaa on ennennäkemättömän massiivisiin veronalennuksiin maamme hyvätuloisille ja varakkaille, demariryhmyri syytti.
Tuppurainen näki, että puoliväliriihen uutinen oli se, että hallitus on käytännössä antanut periksi eikä enää yritäkään päästä tavoitteeseensa taittaa valtion velkaantuminen.
Pääministeri Petteri Orpo sanoi hallituksen tehneen rytminmuutoksen, koska tilanne on vakava ja maailmantalous ei auta.
– Meidän täytyy tehdä jykeviä toimia, jotta se runsaudensarvi, se suomalainen työ ja yrittäminen, saadaan kukoistamaan.
Tuppurainen katsoi hallituksen suuntaavan veronkevennyksiä hyvin tehottomasti ja unohtavan kasvurahoituksen, suomalaiset pienyrittäjät, itsensä työllistäjät ja ennen kaikkea tavalliset suomalaiset keskituloiset.
– Tosiasia on, että siinä kun hyvätuloiset ja varakkaat saavat valtavat, massiiviset veronalennukset, tavalliset suomalaiset palkansaajat jäävät taas kerran mopen osaan.
Tuppurainen huomautti, että kuukaudessa 4 000 euroa tienaavan opettajan verot kevenevät kuukaudessa vain viisi euroa.
– Sen sijaan, jos jostakin ministeristä tulisi Kelan pääjohtaja, joka tienaa 20 000 euroa, hänen veronsa kevenisivät vuodessa lähes 10 000 euroa. Tämä on se totuus oikeistohallituksen veropolitiikasta, hän sivalsi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi hallituksen tekevän pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta ja lapsikorotuksella lisättynä tällä kaudella 1,25 miljardin veronalennukset.
– Tämä toimi ylempien marginaalien laskemiseksi Ruotsin tasolle on aito kasvutoimi, jolle paitsi valtiovarainministeriö myös monet ekonomistit kykenevät laskemaan itserahoitusosuuden, eli dynaamisia vaikutuksia. Ne tulevat rahoittamaan itse itseään, jolloin uuden työn tekeminen, lisätyötuntien tekeminen, on tehokkaampaa.
Keskustan Eeva Kalli huomautti yhteisöveron alennuksen hyödyttävän eniten suurimpia yrityksiä, joita on vain 0,1 prosenttia eli tuhannesosa kaikista yrityksistä.
Kallin mukaan keskusta asettaisi mieluummin pienet ja keskisuuret yritykset etusijalle, koska ne luovat kaikkialle Suomeen uusia työpaikkoja ja uutta kasvua.
– Näille yrityksille hallitus ei nyt valitettavasti tarjoile juuri mitään. Merkittävä osa yksinyrittäjistä ja pienyrittäjistä on elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä, jotka eivät hyödy yhteisöveron alennuksesta. Yrittäjävähennystähän hallitus ei esitä parannettavaksi.
Kalli sanoi keskustan pettyneen suuresti myös siihen, että hallitus päätti pitää kiinni kotitalousvähennyksen rajuista leikkauksista.
Purra ryhtyi ruotimaan hallituksen päätöksiä keskustalaisesta näkökulmasta ja arveli niiden ”hivelevän keskustalaistakin sielua”. Hän katsoi yhteisöveron alennuksen hyötyjen leviävän myös laajemmin yhteiskuntaan, joskin investointipäätöksia saadaan todennäköisesti odottaa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) arvioi tuloveron alentamisen kiihdyttävän yksityistä kysyntää.
– Ja uskon, että se luo edellytykset myös talouskasvulle. Se on järkevä toimi tässä tilanteessa.
Lohi piti kuitenkin hyvin erikoisena sitä, että ruuan arvonlisäveroa lasketaan puoli prosenttiyksikköä.
– Siitä ei oikein hyödy kukaan ja se on aika kallis, ja sen takia ihmettelen sitä.
Erityisen outona Lohi piti pöytäkirjamerkintää, jonka hän näki nostavan tavallisesta omakotitalosta maksettavan kiinteistöveron tuhannesta eurosta kolminkertaiseksi eli 3000 euroon. Hän kysyi Purralta, pitääkö tämä korotusta kohtuullisena.
Purra muistutti useamman hallituksen yrittäneen tehdä kiinteistöverouudistusta siinä onnistumatta.
–Meillä tähän liittyy selkeitä paineita sen suhteen, että kokonaisuutta pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi. Se tarkoittaa sitä, että joillakin vero tulee nousemaan ja joillakin laskemaan, mutta hallitus tekee tämänkin riittävän kohtuullisesti.
Keskustan Petri Honkonen katsoi, että kysymykseen kiinteistöverosta ei tullut vastausta ja kysyi uudelleen, aikooko hallitus sallia kiinteistöveron jopa kolminkertaistuvan.
Purra pyöritteli asiaa edelleen huomauttamalla, että asia oli viime vaalikaudellakin keskustalaisen valtiovarainministerin Annika Saarikon työpöydällä, ja sitä on yritetty saada ulos usein hallituskausien ajan.
– Mutta siihen liittyy erilaisia herkkyyksiä, joita te nyt oppositiosta nostatte esille.
Purran mukaan kiinteistöjen arvostukset ja verotusjärjestelmä ovat hyvin vanhentuneita.
-Ja se aiheuttaa sen, että ne eivät ole kohdillaan. Ne eivät ole myöskään vertailukelpoisia toisiinsa. Ja tämä hallitus pyrkii kiinteistöverouudistuksen tuomaan sellaisena, että se on kaikille riittävän hyvä, hän selvitti.