Koulutusleikkaukset ovat virhe, keskustassa nähdään – "Ei ihme, että julkaistiin vasta kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen"
Korkeakoulujen perusrahoituksen lisäleikkaukset pyyhkivät lattiaa hallituksen kauniilla kasvutoiveilla, keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi lataa hallituksen kehysriihipäätöksistä.
– Ammattikorkeakouluihin uudet säästöt tulevat edellisten noin 100 miljoonan euron päälle, joten emme puhu pienistä summista, muistuttaa Kemppi tiedotteessa.
Kemppi toivoo, että koulutus nähtäisiin kasvun edellytyksenä eikä ainoastaan menoeränä.
– Hallituksen päätös lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on oikean suuntainen, mutta hankerahoituksen lisäämistä ei tulisi tehdä perusrahoitukseen kustannuksella, hän sanoo.
Myös 75 miljoonan leikkaukset kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin ovat koulutusleikkauksia, sillä suurin osa kuntien menoista kohdistuu lasten ja nuorten koulutuksen järjestämiseen, Kemppi toteaa.
Kuntien leikkaukset osuvat pysyvällä tavalla peruskouluihin ja varhaiskasvatukseen.
– Ei ihme, että leikkaukset julkaistiin vasta kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen.
– Kuntien leikkaukset toteutetaan tavallisemmin vahingollisesti kouluja keskittämällä, lasten oppimisen tukea vähentämällä ja ryhmäkokoja kasvattamalla, kun muita keinoja ei enää ole. Leikkaus kunnilta on suora leikkaus peruskoulujen laadusta, Kemppi toteaa.
Kemppi on tyytyväinen siihen, että ammatillisen koulutuksen rahoitus ei ollut ainakaan puoliväliriihen tiedotustilaisuuden säästölistalla.
Hallitus on kohdistanut suurimmat 120 miljoonan euron koulutusleikkauksensa ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi yritysten osaavan työvoiman tarpeeseen on jatkossa entistäkin vaikeampi vastata, Kemppi huomauttaa.
Esimerkiksi Keskuskauppakamari on jo vuosia varoittanut, että yritykset tulevat ajautumaan vakaviin ongelmiin talouden elpyessä, mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä ennakoivasti.
– Nyt opiskelijavuosia vähennetään noin 11 000 tällä hallituskaudella. Ammatillisen koulutuksen leikkauksia tulisi vielä uudelleen arvioida, sillä ne tulevat jarruttamaan kasvua, Kemppi sanoo.
Hän myös toivoo, että nuoria ei sakotettaisi vääristä uravalinnoista tulevaisuudessa poistamalla oikeus toiseen tutkintoon, vaan että ensikertalaisuuskiintiöstä luopumista harkittaisiin.
– Tällöin saisimme nuoret kouluihin ja työelämään nykyistä nopeammin. Hallituksen päätös toteuttaa 30 opintopisteen maksuton opintoseteli ilman korkeakoulupaikkaa jääneille on tiedotteen positiivinen avaus, sanoo Kemppi.