Suomi sai langettavan ihmisoikeustuomioistuimelta 11 vuotta sitten – eduskunta korjaa mielenterveyslakia nyt
Eduskunta korjaa mielenterveyslakia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta yli vuosikymmen sitten antaman langettavan päätöksen vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) lähetekeskusteluun tuomalla esityksellä lakia muutetaan niin, että tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalla potilaalle ei voi antaa lääkitystä pelkällä lääkärin määräyksellä vastoin tämän tahtoa. Jatkossa tarvittaisiin hallintopäätös, josta voi valittaa.
Juuso sanoi hämmästelevänsä itsekin, että tuomio on todettu 11 vuotta sitten.
– Tämä tuotiin minulle ihan ensimmäisellä viikolla, kun ministeriössä vierailin, että tämä asia pitää nyt hoitaa tällä kaudella, ja se on ihan totta.
Juuso selvitti, että lainsäädäntö on valmisteltu jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella.
– Sillä kaudella sitä ei ehditty tuoda eduskuntaan, eikä sitä ehditty tuoda myöskään viime kaudella – varmaankin johtuen siitä, että koronalainsäädäntö ja muu lainsäädäntö veivät todella kauan aikaa.
Tuomion täytäntöönpano siirrettiin Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöksellä joulukuussa 2021 ministerikomitean tehostettuun seurantaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomea koskevaa tuomiota seurataan ministerikomitean tehostetussa menettelyssä.
Keskustan Pekka Aittakumpu piti tärkeänä, että lääkehoitoa koskeva päätös saatetaan ja voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.
– Tämä on ilman muuta tarpeen, jotta potilaalle voidaan lääketieteellisin perustein antaa asianmukainen ja tarvittava hoito. Kaikissa tilanteissa lääkehoitoa ei kuitenkaan ole välttämätöntä aloittaa ennen kuin muutoksenhaku on ratkaistu.
Aittakumpu muistutti, että lainmuutoksella tulee olemaan myös taloudellisia vaikutuksia ennen kaikkea hallintotuomioistuimiin: työmäärä lisääntyy arviolta kuuden tuomarin henkilötyövuoden eli lähemmäs 700 euron verran vuosittain. Kustannuksia tulee myös hyvinvointialueille.
SDP:n Ville Merinen kertoi työskennelleensä yhdeksän vuotta suljetulla osastolla Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa. Merisen mukaan lääkityksestä kieltäytymiseen on monenlaisia ja usein myös perusteltuja syitä. Potilailla saattaa olla todella huonoja kokemuksia lääkityksestä.
Merisen mukaan pakkolääkitys voi olla potilaalle hyvin traumaattinen tilanne.
– Muistan olleeni tilanteessa, missä kuusi mieshoitajaa piti potilasta kiinni ja yksi laittoi lääkettä. Ja kyse ei ole pelkästään aikuisista, näitä tilanteita on myös alaikäisten kanssa.
Merinen korosti, että lainmuutoksesta ei saa tulla pelkkää leimasinta.
– Minä näen haasteena sen, että ehdotuksessa lääkityksen voi aloittaa, vaikka potilas aikoo valittaa hallinto-oikeuteen. Toisaalta psykoottisen episodin ei voi antaa jatkua, ja lääkitys on aloitettava aina mahdollisimman hyvissä ajoin. Eli tilanne on todella monisyinen, Merinen näki.