Suomenmaan tiedot: Polttoaineen jakeluvelvoitteen alentaminen ei kelpaa keskustan hallituskumppaneille – jäljelle jää yksi vaihtoehto
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) vetämä varautumisen ministeriryhmä etsii vielä tällä viikolla keinoja, joilla kuljetusalan ahdinkoa helpotetaan polttoaineiden hinnan noustua.
Ensimmäiset ministeriryhmän neuvottelut käytiin viime viikon tiistaina. Tämän viikon tiistaina uutisoitiin, ettei neuvotteluista syntynyt vieläkään ratkaisua. Viimeisimmässä kokouksessa kuljetusalan tukea ei oikeastaan ehditty edes käsitellä, sillä aikaa meni vielä maatalouden tukipaketin tarkempaan kohdentamiseen.
Varautumisen ministeriryhmä perustettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja kuljetusala eli logistiikka on myös huoltovarmuutta. Kuljetusalan neuvottelut ovat jumittaneet aikataulupaineiden vuoksi, mutta myös itse asia on vaikea.
Keskustassa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona sitä, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettaisiin väliaikaisesti. Uusiutuville polttoaineille on nyt kysyntää, joten niiden hinta on korkealla. Se nostaa dieselin hintaa.
Jakeluvelvoitteen poistamista kokonaan ei pidetä hallituksessa mahdollisena, vaikka kuljetusalan edunvalvoja SKAL ry sitä vaatii.
Keskustan tavoitetta jakeluvelvoitteen väliaikaisesta alentamisesta ovat tuoneet esiin sekä Saarikko että elinkeinoministeri Mika Lintilä. Saarikko on todennut, että ratkaisu hyödyttäisi muitakin dieseliä käyttäviä autoilijoita kuin ammattikuskeja, eikä sillä olisi vaikutuksia julkiseen talouteen.
Jakeluvelvoitteeseen koskeminen ei kuitenkaan innosta keskustan hallituskumppaneita SDP:tä, vihreitä ja vasemmistoliittoa, Suomenmaalle kerrotaan. Etenemismahdollisuudet ovat vähissä, kun vastustajien joukkoon kuuluu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).
Jakeluvelvoitteesta tinkiminen lisäisi tietysti väliaikaisesti liikenteen päästöjä. Hallituksen tavoitteena on pikemminkin ollut jakeluvelvoitteen kasvattaminen 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Saarikko onkin korostanut, että tästä pitkän tähtäimen tavoitteesta tulee pitää kiinni, vaikka jakeluvelvoitetta jaksotettaisiin eri tavoin. Fossiilisen polttoaineen lisääminen tankkiin ei myöskään helpottaisi venäläisestä öljystä irtaantumista lyhyellä tähtäimellä.
Jakeluvelvoitteesta on riittänyt poukkoilevaa puhetta viime aikoina. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) on puhunut jakeluvelvoitteen nostosta 34 prosenttiin biokaasua hyödyntäen, kun samaan aikaan keskustaministerit ovat kannattaneet jakeluvelvoitteen väliaikaista laskemista.
Näkemyserot eivät ole vain puoluepoliittisia, vaan myös virkakunnat ovat eri linjoilla tehokkaista keinoista kuljetusalan tukemisessa.
Jakeluvelvoitteen höllentämistä vastustetaan liikenne- ja viestintäministeriössä, ympäristöministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Työ- ja elinkeinoministeriössä kannetaan huolta muun muassa siitä, mitä jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen tekisi biokaasun tuotannolle ja kaasuautojen kysynnälle. Biokaasu otettiin juuri vuodenvaihteessa mukaan jakeluvelvoitteeseen. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK myös pelkää, että jakeluvelvoitteen laskeminen heijastuisi erityisen haitallisena biokaasulle.
Valtiovarainministeriössä innostuttaisiin puolestaan siitä, että kuljetusalan kriisin helpottaminen jakeluvelvoitteen alentamisella ei rasittaisi kovilla olevaa julkista taloutta – yritystukia ei pitäisi maksaa eikä verotuottoja menetettäisi, vaan toimi olisi pikemminkin verokertymää lisäävä.
Jos jakeluvelvoitteeseen koskeminen ei käy, jäljelle jää se taloudellisesti kalliimpi toinen vaihtoehto eli suorien yritystukien maksaminen kuljetusalalle.
Uusia tukimuotoja ei kuitenkaan laiteta pystyyn kovin nopeasti. Kuljetusalaa koskeva kustannusten nousu on toisenlainen tilanne kuin korona-aika, jolloin kustannustukea maksettiin liikevaihtoaan menettäneille yrityksille.
Ristiriitaisia näkemyksiä on toki myös siitä, kuinka nopeasti jakeluvelvoitteen alentaminen näkyisi dieselin hinnassa.
Polttoaineiden toimittajat ovat jo tehneet tilauksia sillä oletuksella, että jakeluvelvoite on entisellään, joten biopolttoaineiden osuuden vähentäminen ei luultavasti tapahtuisi hetkessä.
Jos jakeluvelvoitteeseen koskeminen ei käy, jäljelle jää se taloudellisesti kalliimpi toinen vaihtoehto eli suorien yritystukien maksaminen kuljetusalalle.
Energian hinnannousua päätettiin kompensoida jo ennen Ukrainan sotaa tehdyssä hallituksen energiapaketissa.
Työmatkavähennystä parannettiin ja päätettiin käynnistää valmistelu ammattidieselistä. Sekin raksuttaa yhä taustalla, vaikka siitä ei ole nopeaksi laastariksi tämän kevään tai kesän kustannuskriisiin kuljetusalalla.
Varautumisen ministeriryhmässä on siis käsitelty maatalous, seuraavaksi vuorossa on kuljetusala ja kolmas iso kokonaisuus koskee energian saatavuuden varmistamista.
Venäläisestä öljystä pitäisi päästä eroon, ja osana palettia ovatkin pidemmälle katsovat toimenpiteet siitä, miten teille saadaan enemmän kaasu- ja sähköautoja.
Monet tavoitteet ja keinot sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tähtäimet ovat keskenään ristiriidassa, mikä ei ainakaan helpota solmujen aukaisemista päätöksenteossa.
