Suomen Pankista vahvaa tukea EU:n elpymisrahastolle – Olli Rehn opastaa ulos vastuukeskeisestä ”parran pärinästä”

Euroopan unioni

Keskustelussa EU:n elpymisrahastosta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota rahaston merkittäviin myönteisiin vaikutuksiin, katsoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Rehn kirjoittaa blogissaan, että suomalaisessa keskustelussa näyttävät korostuvan riskeihin ja vastuisiin liittyvät seikat.

Rehnin mukaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä rahastolla tavoitellaan.

– Eikö päätöksenteon pohjaksi tarvittaisi puolinaisarvion sijaan kokonaisarvio?

Rehnin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Suomen mahdollisten vastuiden ohella arvioidaan myös ne merkittävät myönteiset vaikutukset, joita elvytysrahastolla olisi Euroopan ja Suomen talouden elpymisen ja siten työllisyyden kannalta.

Rehnin mukaan keskustelussa on tuttuja sävyjä 10 vuoden takaa eurokriisin ajalta.

– Paljon oli parran pärinää tulevista takauksista ja tappioista. Vähemmän huolta taantuman vaikutuksista suomalaisten työpaikkoihin. Finanssikriisin myötähän Suomessa hävisi lähes 100 000 työpaikkaa.

Rehn huomauttaa, että hänen tiedossaan ei ole, että Suomen tasavallalle olisi koitunut taloudellisia tappioita tai Suomen valtiontalous olisi kärsinyt euroalueen vakauttamiseksi tehdyistä päätöksistä.

– Toisaalta tiedossamme on tämä: Euroopan vakausmekanismin perustamisella ja Euroopan keskuspankin elvyttävällä rahapolitiikalla edesautettiin sitä, että eurokriisi selätettiin ja talous käännettiin kasvuun – ja Euroopassa on luotu 12 miljoonaa uutta työpaikkaa keväästä 2013 lähtien. Että sellainen kokonaisarvio.

Rehnin mukaan keskiviikkona esitelty elpymisrahasto antaisi Euroopalle vankemman tukijalan kamppailussa koronapandemian aiheuttamaa taantumaa vastaan.

Samankaltaisella toimintamallilla budjetin liikkumavaraa ja EU:n luottokelpoisuutta hyödyntäen luotiin Rehnin mukaan 10 vuotta sitten Euroopan rahoitusmekanismi eurokriisin taltuttamiseksi.

Rehn huomauttaa, että lainojen takaisinmaksu alkaisi seitsemän vuoden päästä ja kestäisi 30 vuotta. Se suoritettaisiin EU:n budjetista vuosien 2028–2058 välillä.

– Tämä aikataulu johtaisi siihen, että komission ottaman velan takaisinmaksu jäsenmaiden toimesta ei lähivuosina rasittaisi lainkaan jäsenmaiden budjetteja, joihin syntyy suuria alijäämiä kansallisten elvytystoimien vuoksi.

Rehnin mukaan koronapandemian vääjäämätön seuraus on velkaantumisen voimakas kasvu.

– Se on ongelmallista, mutta paremmin hallittavissa, mikäli talouskasvu on nopeampaa kuin velkaantuminen: talouskasvun tuomilla lisätuloilla pystyttäisiin rahoittamaan kasvaneet velanhoitokustannukset ja nostamaan hyvinvointia.

Rehnin mukaan tämä ajatus on elpymisrahaston ytimessä.

– Sillä on tarkoitus auttaa Euroopan talouden nousua historiallisen syvästä kuopasta ja lyhentää taantuman kestoa. Mutta elvytyspanosta ei pidä hukata juokseviin menoihin, vaan investoida tehokkaasti talouskasvun edellytyksiä ja pitkän aikavälin hyvinvointia parantaviin kohteisiin.

Rehn muistuttaa, että Suomi on riippuvainen koko Euroopan talouden elpymisestä ja kasvusta.

– Vaikka kriisiin on reagoitu Suomessa jämäkästi, alkaa pitävä suhdannekäänne vasta, kun koronavirus on saatu hallintaan ja talous kääntyy kasvuun muuallakin Euroopassa ja maailmassa. Suomen vientivetoinen talous ei voi kunnolla elpyä, jos suuri osa kotimarkkinoitamme Euroopassa vajoaa syvään ja pitkään lamaan.

Komission esitys elpymisrahastoksi pyrkii Rehnin mukaan tuomaan finanssipolitiikan koronakriisistä selviytymisen eturintamaan, jakamaan rahapolitiikan kantamaa taakkaa.

– Tämä on kovin tervetullut pyrkimys, Rehn kirjoittaa.