Suomalaisnimi tikkasi lasitaulut alas niin nopeasti, että yleisö haukkoi henkeään – Siitä alkoi jymymenestys
Voisiko menestys olla pysyvämpi ilmiö? Sitä mietti moni suomalainen 50 vuotta sitten, kun ampumahiihdon MM-kisat Italian Anterselvassa olivat alkamassa. Elettiin helmikuuta 1975.
Suomalaiset olivat nousseet lajin kärkikahinoihin muutama vuosi aikaisemmin. Sapporon olympialaisista 1972 oli irronnut viestihopeaa. Vuoden 1974 Minskin MM-kisoissa Juhani Suutarinen oli puolestaan rohmunnut kaksi kultamitalia ja johdattanut miehet taas viestihopealle.
Nyt alkamassa olleet Anterselvan MM-mittelöt osoittivat, ettei kyse ollut hetkellisestä suomalaishuumasta. Suomi sai kisoista kaksi kultaa ja yhden pronssin.
Tällä kertaa menestyksen airut oli Heikki Ikola. Hän aloitti Anterselvassa oman henkilökohtaisen uransa kirkkaimmat vuodet, joiden myötä Ikola on edelleen Suomen ampumahiihtohistorian menestynein urheilija.
Ikolan tiedettiin olevan kovassa kunnossa jo ennen MM-mittelöitä.
Anterselvan avausmatkalla 10 kilometrillä hän jäi vielä neljänneksi. 20 kilometrin kisassa hän jysäytti tulostauluun lukemat, joissa ei ollut jossiteltavaa. Ikola pesi hopealle hiihtäneen Neuvostoliiton Nikolai Kruglovin 39 sekunnilla.
Kisasta tuli myös pronssia Suomeen, tosin vasta protestin jälkeen. Suomen Esko Saira oli kisan jälkeen viidennellä sijalla. Suomi teki kuitenkin protestin Sairan kohtelusta ampumapaikalla.
Suomalaisten mukaan Sairaa oli juoksutettu ampumapaikalla turhaan. Siihen oli kulunut aikaa. Saman kohtelun oli kokenut neljänneksi hiihtänyt Länsi-Saksan Josef Niedermeier, joten länsisaksalaisetkin tekivät protestin.
Jury tutkaili asiaa vielä silloin, kun yleisö jo valui pois Anterselvan ampumahiihtostadionilta. Lopulta tuomaristo päätti hyvittää Sairan hiihtoaikaa 43 sekunnilla ja Niedermeierin aikaa 20 sekunnilla.
Hyvitykset tarkoittivat sitä, että Saira nousi pronssille Niedermeierin ja Norjan Tor Svendsbergetin ohi.
Suomalaismenestys sai jatkoa viestissä. Ankkurina hiihtänyt Ikola lähti osuudelleen kilpailun toiselta sijalta reilut kaksi minuuttia myöhemmin kuin Neuvostoliiton Kruglov.
Erinomaisella nopeudella ampunut Ikola tykitti kuitenkin heikommin ampuneen Kruglovin ohi ja Suomi oli maalissa noin 26 sekuntia ennen itänaapurin joukkuetta.
Helsingin Sanomat uutisoi, että stadionin tuhatpäinen yleisö haukkoi henkeä, kun Ikola tikkasi makuuammunnassa lasit alas nopeasti ja tarkasti.
Tuloksena oli kultainen viestimitali. Suomen joukkueessa hiihtivät Ikolan lisäksi Henrik Flöjt, Simo Halonen ja Juhani Suutarinen. Jotain suomalaisten sen hetkisestä kunnosta kertoo se, että pronssille aiemmin hiihtänyt Saira ei viestijoukkueeseen mahtunut.
Viestin jälkeen oli neuvostoliittolaisten vuoro tehdä protesti. He väittivät, etteivät ampumataulun lasit olleet tulleet alas, vaikka Kruglov oli niihin osunut. Tuomaristo selvitti asiaa kisan jälkeen yhdessä Suomen ja Neuvostoliiton edustajien kanssa. Lopulta myös neuvostoliittolaiset myönsivät, että Suomi oli saanut kultaisen mitalin täysin ansaitusti.
Ikolan ampumahiihtomenestys sai jatkoa vuoden päästä Innsbruckin olympialaisissa. Hän nappasi vuoden 1976 viiden renkaan mittelöistä henkilökohtaisen hopean ja viestihopean.
MM-kultaa hän hiihti henkilökohtaisilta matkoilta myös Lillehammerissa 1977 ja Lahdessa 1981.
Kaikkiaan Ikola saavutti urallaan neljä MM-kultaa, kolme MM-hopeaa ja kolme olympiahopeaa.
Naiset kisasivat ensimmäisen kerran ampumahiihdon MM-mitaleista vuonna 1984.
Ylivoimaisesti menestynein suomalainen naisampumahiihtäjä on Kaisa Mäkäräinen. Hän voitti urallaan kolme maailmancupin kokonaiskisaa, yhden maailmanmestaruuden, yhden MM-hopean ja neljä MM-pronssia. Mäkäräinen lopetti uransa kauden 2019–2020 jälkeen.
Vuoden 2025 ampumahiihdon MM-kisat alkavat keskiviikkona 12. helmikuuta Sveitsin Lenzerheidessa.
Keskiviikkona järjestetään sekaviesti, perjantaina puolestaan naisten pikakilpailu. Kisat kestävät sunnuntaihin 23. helmikuuta saakka.
Kovimmat suomalaisodotukset kohdistuvat loistavan alkukauden hiihtäneeseen Suvi Minkkiseen. Hän on taistellut tällä kaudella kärkisijoista useissa maailmancupin osakilpailuissa.
Joulukuussa Minkkinen hiihti Kontiolahdella kolmanneksi pikakisassa ja tammikuussa voittoon parisekaviestissä yhdessä Tero Seppälän kanssa.
