Sisäministeriö vahvistaa hallituksen sopineen enintään 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueen maista
Sisäministeriö vahvistaa hallituksen sopineen enintään 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.
Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.
Turvapaikanhakijoita on määrä vastaanottaa muun muassa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä ihmisten tilanne on vakavin.
Ministeriön mukaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EU:n maahanmuuttorahaston (AMIF) kautta.
– Olen iloinen siitä, että hallitusryhmillä on yhteisymmärrys asian ratkaisemisessa. Tällä tavalla voimme auttaa hädänalaisia lapsia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo sisäministeriön tiedotteessa.
Sisäministeriön mukaan hallituspuolueiden kesken sovituilla toimilla vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella.
Suomi haluaa tiedotteen mukaan olla edelleen mukana edistämässä kestävää ratkaisua yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä.
– On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, Ohisalo kertoo.
Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.
Sisäministeriö ei ota tiedotteessa kantaa nilkkapantavalvonta-asiaan.
Iltalehden eilisten tietojen mukaan sopimuspakettiin kuuluisi myös, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nilkkapantavalvontaa viedään eteenpäin, samoin laittoman maahanmuuton torjuntaohjelmaa.
Nilkkapantavalvonnasta on ollut hallituksen sisällä ristiriitaa. Asia on vihreille vaikea kun taas keskusta on halunnut ajaa nilkkapantavalvonnan läpi.
Kreikka pyysi muilta EU-mailta syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia.
Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia alaikäisiä on kaikkiaan noin 5 000. Kreikan ohella lapsia kerrotaan olevan myös Kyproksella.
Sisäministeri Ohisalo on aiemmin todennut, että sisäministeriössä tehdyn selvityksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus auttaa ja ottaa heitä vastaan. Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apunsa.
Ohisalo oli torstaina eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana. Valiokunnan puheenjohtajan Riikka Purran (ps.) mukaan perussuomalaiset torjuisi Kreikan avunpyynnön, koska ratkaisu ei olisi kestävä. Hallituspuolueet tekevät hänen mukaansa kysymyksellä politiikkaa.
– Me emme näe, että tämä on missään määrin kestävä ratkaisu. Suomi on taakanjaossa niitä harvoja maita, jotka ovat tähänkin mennessä yleensä täyttäneet kiintiönsä. EU-tasolla ei ole yhtenäistä toimivaa turvapaikkapolitiikkaa, Purra perusteli toimittajille.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Kreikan saarien Lesboksen, Samoksen, Khioksen, Leroksen ja Kosin leireille on pakkautunut yli 38 000 ihmistä, vaikka niiden kapasiteetti on virallisesti 6 200.
YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vaati perjantaina ripeitä toimia saarilla olevien ihmisten olojen parantamiseksi.
– Olot saarilla ovat järkyttävät ja häpeälliset, Grandi kuvasi lausunnossaan AFP:n mukaan.
– Kreikan on Euroopan tuella nyt toimittava kestämättömän tilanteen hoitamiseksi.
Kiireisimmin kohennusta tarvitaan Grandin mukaan vesihuoltoon, puhtaanapitoon ja terveydenhuoltoon, koska talvi on vaikeuttanut tilannetta.
Kriisiä on kestänyt jo vuosia, ja saarten viranomaisten ja asukkaiden mitta on täynnä. He ovat ilmoittaneet, etteivät enää haluaa ottaa vastaan tuhansia turvapaikanhakijoita.