Savonlinnassa ilmeni kaksi uutta tuhkarokkotapausta – kolmannes kunnista alttiita epidemialle
Tämän vuoden varmistuneiden tuhkarokkotapausten määrä nousi tiistaina kolmeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laboratoriotesteissä varmistui, että kaksi savonlinnalaisen perheen poikaa on saanut tartunnan, kertoi Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalan infektioylilääkäri Sakari Vuorinen.
Lapsia ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan. Sairastuneita poikia hoidetaan kotona.
– He ovat kotikaranteenissa vanhempien hoidossa, Vuorinen kertoi.
Tartunnoilla on yhteys punkaharjulaiseen leirikeskukseen. Keskuksessa oli ollut italialaismies, jolta paljastui juhannuksen tienoilla tuhkarokko.
Uusien tuhkarokkotartuntojen mahdollisuutta ei voida Vuorisen mukaan sulkea pois.
– Aina on mahdollista, että tulee lisää tartuntoja, altistuneita oli niin paljon. Mutta mitään kyteviä tapauksia tällä hetkellä ei ole.
Kaikkiin niihin, jotka ovat voineet altistua, on otettu yhteyttä.
Viime vuonna tuhkarokkotapauksia todettiin neljä. Kaksi oli saanut tartunnan ulkomailta, ja toinen heistä tartutti vielä kaksi muuta Suomessa.
Sairastuneilla ei ollut rokotussuojaa. Vuonna 2015 tartuntoja todettiin kaksi.
Tuhkarokolla on vakavia jälkitauteja, ja sen seurauksena voi vammautua tai jopa kuolla.
Tartunnalta suojaa lasten rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokote. Ongelma on, etteivät kaikki sitä ota.
Rokotuskattavuus on kuitenkin THL:n asiantuntijalääkärin Ulpu Elonsalon mukaan yleisesti hyvä.
MPR-rokotteen on Suomessa saanut vuosina 2012–2014 syntyneistä lapsista noin 95 prosenttia. Kun se raja täyttyy, isoja epidemioita ei ole odotettavissa.
Luku on kuitenkin valtakunnallinen, ja alueellisia eroja on: THL:n rokotekartan mukaan esimerkiksi Uudellamaalla Karviaisten terveyskeskuksen alueella eli Karkkilassa ja Vihdissä MPR-rokotteen sai vuonna 2012 yli 95 prosenttia lapsista, mutta vuonna 2014 enää 84,5 prosenttia.
Ongelma koskee erityisesti Pohjanmaan ruotsinkielistä rannikkoseutua ja suuria kaupunkeja. Noin kolmannes Suomen kunnista jää alle 95 prosentin rajan.
Mitä tällaisesta alle 95 prosentin rokotekattavuudesta seuraa?
– Paikalliset epidemiat ovat mahdollisia, edellyttäen että tuhkarokkovirus tulee tuontitapauksena alueelle ja löytää taskun.
Taskulla Elonsalo tarkoittaa yhteisöä, jolla rokotekattavuus on matalampi.
Itä-Savon terveyskeskuksen alueella, johon Savonlinna kuuluu, rokotuskattavuus on uusimpien tietojen mukaan liki 97 prosenttia.
Vuotta 2014 uudempia tietoja rokotekattavuudesta ei ole, ja Elonsalon mukaan on vaikea vielä arvioida, mihin suuntaan ollaan menossa.
Uudet tuhkarokkotapaukset kuitenkin Elonsalon mukaan havahduttavat ihmisiä ottamaan rokotteita, mikä nostaa rokotuskattavuutta.
Tiedon välittämisen ja esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen lisäksi keinoja nostaa rokotuskattavuutta ei Elonsalon mukaan juuri ole.
– Rokotukset ovat vapaaehtoisia.
– Kun pitkään aikaan ei väestön keskuudessa nähdä näitä tauteja tai niihin liittyviä jälkitauteja, ei osata arvioida, kuinka vakavista taudeista on kyse, Elonsalo toteaa.
Tauti voi tulla myös matkailijoiden mukana. WHO varoitti keväällä tuhkarokon yleistymisestä Euroopassa, erityisesti Romaniassa ja Italiassa.