Yllättävä Israel-päätös ravistelee Saksan valtapuoluetta – "Potentiaalia laukaista kriisi"
Tiukasti rajattu täsmätoimi, joka ei horjuta Saksan Israel-politiikan suuria linjoja. Näin arvioivat tutkijat STT:lle liittokansleri Friedrich Merzin aiemmin elokuussa ilmoittamaa päätöstä keskeyttää osittain asevienti Israeliin. Päätös on voimassa toistaiseksi.
– En usko, että se mullistaa Saksan Israel-politiikkaa, jonka historiallinen pohja on edelleen merkittävä. Käsillä olevan sodan kontekstissa kyse on kuitenkin isosta käänteestä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi STT:lle.
Merzin mukaan Saksan on yhä vaikeampi ymmärtää, kuinka Israel tulisi nykyisellä suunnitelmallaan saavuttamaan laillisia tavoitteita. Ennen Saksan ilmoitusta Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi suunnitelman Gazan kaupungin valtaamisesta.
Saksa on yksi Israelin vahvimmista tukijoista Euroopassa. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan maa oli vuosien 2020–2024 aikana toiseksi eniten aseita Israeliin vienyt maa. Saksan edellä oli vain Yhdysvallat.
Israelin turvallisuuden takaaminen on Saksan ulkopolitiikan tukipilari (saks. Staatsräson), joka kumpuaa holokaustin jättämästä traumasta.
Merzin päätös tulikin monelle yllätyksenä – niin Israelille kuin STT:n haastattelemille, Saksaa seuraaville tutkijoille.
– Se on merkki siitä, että Saksan politiikassa on paljon liikettä, ja että myös Gazan tilanne vaikuttaa Saksan politiikkaan, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig arvioi STT:lle.
Se, mitä aseita uusi rajoitus tarkalleen koskee, on vielä epäselvää. Mediatietojen mukaan rajoitus koskee vain aseita, jotka eivät ole keskeisiä Israelin puolustukselle. Kielto ei koske esimerkiksi sukellusveneitä.
Saksa on vienyt Israeliin muun muassa käsiaseita, panssarivaunuja, ammuksia ja myös merikalustoa, kuten sukellusveneitä.
Helwig painottaa, ettei Saksa kuitenkaan ole Yhdysvaltojen tasoinen aseviejä ja maan mahdollisuudet vaikuttaa Israelin käyttämiin aseisiin ovat lopulta melko rajalliset.
Saksa vei vuosina 2020–2024 noin kolmanneksen kaikista Israeliin viedyistä aseista, kun taas Yhdysvallat vei samana ajanjaksona aseista noin kaksi kolmasosaa. Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemien iskujen jälkeen Saksan asevienti Israeliin lisääntyi huomattavasti, kun taas tänä vuonna vienti on hieman vähentynyt.
Helwigin mukaan päätöksen merkitys on ennen kaikkea symbolinen.
– Päätöksen symbolista arvoa ei pidä aliarvioida ottaen huomioon, että sen takana on nimenomaan konservatiivinen, CDU-johtoinen hallitus, hän sanoo.
Molempien tutkijoiden mukaan Merzin päätös on osittain reaktio kasvaneeseen kansainväliseen paineeseen ja siihen, että Gazan tilanteeseen on herätty kansainvälisellä tasolla.
– Painetta on toki ollut lähes koko tämän Gazan sodan ajan jossain määrin, mutta se, että Saksan monet tärkeät kumppanit, Ranska ja Britannia, ovat menneet jo paljon pidemmälle, tuo painetta myöskin Saksaa kohtaan, Iso-Markku sanoo.
Helwigin mukaan Merziin kohdistuu sisäpoliittista painetta myös hallituskumppani sosiaalidemokraateilta (SPD), joka haluaa koventaa otteita Israelia kohtaan.
Helwig muistuttaa, että Saksan ulkopolitiikassa on aina ollut ristiriita Israelin tukemisen ja kansainvälisten säädösten kunnioittamisen välillä. Esimerkiksi kauppa Israelin laittomien siirtokuntien kanssa jatkuu yhä.
YK:n alaisen kansainvälisen ihmisoikeustuomioistuimen (ICJ) neuvoa antavan lausunnon nojalla kolmansien maiden on pidättäydyttävä kaikenlaisesta kaupankäynnistä, joka ylläpitää kansainvälisen oikeuden vastaista tilannetta miehitetyillä alueilla.
– Viimeaikaiset tapahtumat ovat äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka nämä kaksi saksalaisen ulkopolitiikan perusperiaatetta ovat ristiriidassa keskenään. Ne on tasapainotettava uudelleen, Helwig sanoo.
Merzin ilmoitus aiheutti vastalauseiden myrskyn niin Merzin omassa puolueessa CDU:ssa kuin sisarpuolue CSU:ssa, jossa päätöstä on kritisoitu vääräksi.
– Islamistit riemuitsevat, Israel on julkisesti häpeäpaalussa, laukoi esimerkiksi Hampurin CDU:n johtaja Dennis Thering.
Iso-Markun ja Helwigin mukaan huolestuttavaa Merzin kannalta on juuri omasta puolueesta tuleva kritiikki.
– Kyseessä ei ole ensimmäinen päätös, jonka Merz tekee niin sanotusti ad hoc -periaatteella, ilman tarvittavaa tukea omasta puolueestaan tai liittopäivien ryhmästään, Helwig sanoo.
Näin oli esimerkiksi, kun Merz ajoi keväällä läpi historiallisen velkapaketin. Kesällä puolestaan nähtiin repivä keskustelu perustuslakituomioistuimen nimityksistä.
Johtamistyylissä näkyy Helwigin mukaan Merzin tausta yksityisellä sektorilla. Merz on aiemmin työskennellyt esimerkiksi yhdysvaltalaisessa varainhoitoyhtiössä BlackRockissa.
– Hän johtaa yksityissektorin tyylillä pikemminkin äkkinäisesti ylhäältä alaspäin kuin niin, että päätöksiä valmisteltaisiin alhaalta ylöspäin pidemmällä aikavälillä, Helwig sanoo.
Iso-Markun mukaan johtamistavassa näkyy myös Merzin poliittinen kokemattomuus. Merz on ensimmäistä kertaa hallitusvastuussa millään tasolla.
– Oppositiopoliitikkona hän tuli tunnetuksi kärjekkäistä ja ehdottomistakin lausunnoista, esimerkiksi Israelia koskevissa kannanotoissaan. Nyt Merzin kannattajat ja puoluetoverit ovat joutuneet huomaamaan, että hän kanslerina etenee hiukan pragmaattisemmin ja joutuu ottamaan poliittiset realiteetit eri tavalla huomioon, Iso-Markku sanoo.
Tutkijoiden mukaan vastaavia painostustoimia tuskin nähdään ihan heti lisää. Kynnys uusille toimille, kuten taloudellisille pakotteille, on korkea, sanoo Iso-Markku.
– Ne johtaisivat vielä rajumpaan kritiikkiin puolueen sisältä, ja sitä Merz varmasti pyrkii välttämään, hän sanoo.
Helwig on samoilla linjoilla.
Israelin tukeminen on Merzin omalle puolueelle CDU:lle puolueen identiteettiä määrittelevä ydinkysymys, hän huomauttaa.
– Tällaiset vähemmän ”skalpellimaiset” ja laajemmat toimet, kuten EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäihin laittaminen, olisivat hallitukselle erittäin vaikeita tukea, Helwig arvioi.
Israel-kysymys saattaa kuitenkin palata hallituksen pöydälle, jos Saksan läheiset kumppanit linjaavat uusista toimista ja tilanne Gazassa synkkenee entisestään, Iso-Markku arvioi.
– Mielestäni Israel-keskustelu ei ole vielä aiheuttanut kriisiä hallituskoalitiossa, mutta sillä on potentiaalia laukaista kriisi syksyllä, Helwig sanoo.
Helwig muistuttaa, että alle puoli vuotta vallassa ollut hallitus ei ole lähtökohdiltaan helppo koalitiohallitus.
– CDU:n konservatiivisen ja SPD:n vasemmistolaisen siiven välillä on suuri kuilu, Helwig toteaa.
Viimeisissä kannatusmittauksissa elokuun alussa vain vajaa 30 prosenttia äänestäjistä kertoi olevansa tyytyväinen hallitukseen. Kannatus oli laskenut liki kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä, heinäkuun alussa tehdystä mittauksesta.
Edessä ei ole helppo syksy, tiivistää Iso-Markku.