Suomen uhanalaisimmat suot vaarassa: Lettojen tilanne on hälyttävä

Lettosoiden tila on huolestuttavan heikko, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johdolla tehdystä viisivuotisesta maastokartoituksesta.

Kartoitus osoitti, että lettojen tila on Etelä-Suomessa vielä ennakkoarvioitakin huonompi, ja kehitys jatkuu laskusuuntaisena. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolella lettoja on suojelualueetkin mukaan lukien jäljellä kaikkiaan alle 500 hehtaaria. Luontotyypin pelastaminen vaatii nyt nopeita toimia sekä tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Lapissa tilanne on muuta maata parempi. Siellä lettojen monimuotoisuus osoittautui huikeaksi, ja alueen koivulettosuot ovat kansainvälisestikin erityistä lettokasvillisuutta. Lapissakaan tilanne ei kuitenkaan ole mutkaton.

– Havaitsimme, että lettojen tila on Etelä-Suomessa vielä huonompi kuin ennakkoon arvioitiin, ja se heikkenee edelleen. kertoo vanhempi tutkija Aira Kokko Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Letot ovat ravinteikkaita soita, jotka elättävät poikkeuksellisen vaateliaasta lajistoa. Ne ovat Suomen uhanalaisinta suoluontoa: 46 prosenttia soiden uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti letoilla. Kolmannes kaikista Suomen Punaisen listan suolajeista on riippuvaisia lettoympäristöistä.

Suurimpia syitä lettojen ahdinkoon ovat historialliset metsäojitukset ja pellonraivaukset. Nykyisin lettoja uhkaavat lisäksi valuma-alueiden maankäytön aiheuttamat vesitalouden muutokset, umpeenkasvu sekä ilmastonmuutos.

Lapissa lisäpaineita aiheuttaa kaivosteollisuus, sillä Kittilän seudun ja Keski-Lapin monimuotoisilta lettoalueilta löytyy teollisuutta kiinnostavia mineraaleja.

Lettojen pelastaminen vaatii Syken mukaan jatkossa monipuolisia keinoja: suojelua, ennallistamista sekä aktiivista hoitoa umpeenkasvun estämiseksi. Tärkeimpänä edellytyksenä pidetään kuitenkin ympäristö- ja metsäalan toimijoiden sekä yksityisten maanomistajien saumatonta yhteistyötä.