Saarikko ei luota kokoomuksen ja demarien aluevaalilupauksiin – nostaa esille tärkeän tekijän virallisen soten ulkopuolelta MT:ssa: "ihan parhaita hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä"
Lähipalveluiden turvaaminen on ensi tammikuun sote-vaalien ykkösasia, Annika Saarikko kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Keskustan puheenjohtaja ja Suomen valtiovarainministeri katsoo, että terveyden erikoispalvelut toimivat jo kohtuullisesti, mutta lähi- ja peruspalveluissa on puutteita sekä sosiaali- että terveyspalveluiden osalta.
– Tarkoitan lähipalveluilla niitä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastuspalveluita, joita on tarjolla kotikunnan alueella. Ne voivat löytyä kuntakeskuksesta, omasta koulusta, kotisohvalta etänä tai liikkuvana, jopa kotiin tulevana palveluna.
Saarikko korostaakin, että keskustan näkemys sotesta on, että palveluiden tulee olla lähellä.
– Puolueiden välillä on lähipalveluiden arvostamisessa eroja. Kaikki eivät ole tavoitteissaan yhtä selkeitä.
Keskustan tavoite ja lupaus aluevaaleissa on se, että joka kunnassa on ainakin yksi sote-piste, josta saa myös lääkäripalveluita, samoin kuin muitakin palveluita alueen ihmisten tarpeiden mukaan. Keskusta esitteli aluevaaliteesinsä syyskuun lopussa.
– Se (sote-piste) on hyvinvointialueen tuntosarvi ihmisiin päin. Lasten ja nuorten lähipalvelut eli koululääkäri, -terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi ovat toki koulussa kuten nytkin.
Saarikko ei luota muiden puolueiden kykyyn taata kattava palveluverkko.
– Eikö kaikki puolueet ole lähipalveluiden merkityksestä samaa mieltä? Mitä ilmeisimmin eivät. ”SDP ei lupaa joka kuntaan sote-asemaa”, otsikoi Helsingin Sanomat uutisensa äskettäin. Demarit halusivat jättää palveluverkosta päättämisen aluevaltuustoille ilman puolueen omia evästyksiä, hän kirjoittaa.
– Kokoomus puolestaan on pitkään pelotellut keskittämisellä ja epäillyt että pienissä kunnissa asuvat eivät saa ääntään kuuluville. Ainakaan vielä kokoomus ei ole tullut keskustan palveluverkkoa koskevien tavoitteiden tueksi. Nähtäväksi jää, tuleeko koskaan.
Saarikko korostaa myös järjestökentän merkitystä arjen tarpeiden tuntijana.
– Monet järjestöt ovatkin ihan parhaita hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä.
Saarikko puolustaa Maaseudun Tulevaisuuden blogissaan myös alueellista opintolainahyvitystä. Etenkin keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen Suomeen ajama niin sanottu Norjan malli tarjoaisi hyvitystä opintolainasta, jos vastavalmistunut muuttaa syrjäseudulle helpottamaan alueen työvoimapulaa.
– Opintolainahyvitys kannustaisi vaikkapa nuoria lääkäreitä ja hoitajia sijoittumaan ensimmäiseen työpaikkaansa syrjemmällekin maaseudulle.
– Palveluiden saatavuutta lähelle voi estää myös hoitaja-, lääkäri- ja sosiaalityöntekijäpula. Tästä syystä kuntien ja jatkossa hyvinvointialueen päättäjiltä tarvitaan tasapainoista henkilöstöpolitiikkaa. Sitä eivät ole lyhyiden työsuhteiden ketjutukset tai jatkuvien pätkätöiden tarjoaminen. Henkilöstöstä on pidettävä huolta, Saarikko kirjoittaa.