Keskusta haluaa saada suomalaiset syttymään historiallisista aluevaaleista – Saarikko: "Välillä jos puheenparteen maakunta lipsahtaa, en aio sitä pahoitella"

Vaaliohjelmansa julkaissut keskusta haluaa jokaiseen kuntaan sote-pisteen, josta saa lääkäripalveluita
Aluevaalit

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ei peitellyt tyytyväisyyttään, kun hän pääsi esittelemään puolueen ensimmäinen aluevaaliohjelman.

– Me keskustassa olemme aina uskoneet siihen, että lähellä tiedetään parhaiten. Tämä on meille vahva ideologinen kysymys, tapa katsoa Suomea hajautetusti, paikallisesti, mahdollisimman lähellä. Siksi meille sopii hyvin, että vastuuta ja valtaa siirretään ministeriöistä ja valtionhallinnosta jatkossa enemmän tuleville maakunnille, Saarikko totesi puoluetoimistolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Saarikko sanoo, että keskusta kutsuu maakuntia aluevaaleissa lainsäädännön mukaan alueiksi.

– Välillä jos puheenparteen maakunta lipsahtaa, en aio sitä pahoitella, koska se on suomalaisille tutuin tapa tätä asiaa lähestyä.

Aluevaaliohjelma hyväksyttiin keskustan puoluehallituksessa viime torstaina, mutta laskentatavasta riippuen sen valmistelun mittakaava on jopa vuosikymmenien mittainen.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamistyö on keskittynyt hyvin voimakkaasti sote-uudistukseen viimeisten vaalikausien ajan, Saarikko muistuttaa.

– Sote-uudistuksesta, maakuntauudistuksesta, alueuudistuksesta – matkan varrelle mahtuu monta eri nimitystäkin – on käyty todellakin kädenvääntöä ja suurta poliittista ristiriitaakin aina perustuslakitulkintoja myöten useamman vaalikauden ajan.

– Nyt voidaan sanoa, että uudistuksen kivijalka on rakennettu, eduskunnassa laki on hyväksytty ja lain osana on vaalien järjestäminen, jotta alueet pääsevät aloittamaan vuonna 2023.

Saarikon mukaan uudistuksen mittakaava on historiallinen.

– Sitä voi verrata kansanterveyslakiin ja peruskoulu-uudistukseen. Tämän uudistuksen juju ja juoni on tismalleen sama: saada mahdollisimman monelle suomalaiselle yhdenvertaisesti, tasa-arvoa kokien, yhtenäinen oikeus palveluihin oikea-aikaisesti ja saavutettavasti.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävän aluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan 23. tammikuuta järjestettävissä aluevaaleissa. Suomeen muodostettavat 21 hyvinvointialuetta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta.

Aluevaalit eivät toistaiseksi näytä innostavan äänestäjiä, mutta keskusta haluaa muuttaa tilanteen.

– Meillä on puolueena yhteinen suuri tehtävä onnistua herättämään suomalaisten mielenkiinto uutta vaalia ja vaikutusmahdollisuutta kohtaan. Keskusta on kansanvallan puolue ja meille uusi vaali sopii erinomaisesti. Me olemme siihen valmiita ja haluamme olla ensimmäisten joukossa viemässä sitä keskustelua eteenpäin, Saarikko sanoo.

Keskustan pääviesti aluevaaleissa on se, että jokaiseen kuntaan tarvitaan vähintään yksi sote-asema.

Hallinto laajenee maakunnan kokoiseksi, mutta keskustan mukaan se ei saa tarkoittaa palveluiden keskittymistä.

– Me haluamme sitoutua siihen, että uudessakin ajassa vuoden 2023 jälkeen jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sote-asema.

Saarikon mukaan sote-pisteiden tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia alueiden ihmisten tarpeiden mukaan.

– Mutta meidän ajattelussamme sote-asema pitää sisällään näkemyksen siitä, että lääkäripalveluita on saatavilla jokaisessa kunnassa.

Saarikko sanoo, että keskusta tunnistetaan puolueeksi, jolle Suomi alueineen ja maakuntineen merkitsee paljon.

– Olemme erilaisten kotiseutujen puolue ja halusimme, että se näkyy myös näissä vaaleissa pääviestimme keskeisenä osana.

Toinen keskustan pääviesti liittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

– Hallintoa järjestetään nyt uudella tavalla, mutta ei kuitenkaan saa kadota se suomalaisen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kuningasajatus siitä, että ajoissa auttamalla onnistumme säästämään yhteisiä varoja ja parantamaan ihmisten kokemusta palveluista.

Saarikon mukaan on edelleen hyvä muistaa, että monet kuntien vastuulla jatkossakin olevat asiat ovat merkittäviä hyvinvoinnin vahivstamisessa. Siksi tarvitaan esimerkiksi koulun ja terveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, ja kolmannen sektorin järjestöillä on jatkossakin tärkeä rooli.

Keskusta nimeää tulevat aluevaalit myös linjavaaliksi. Keskusta puolustaa lähellä tehtäviä asioita eikä väitä, että aluevaalit eivät kiinnostaisi.

– Nämä ovat linjavaalit innostuksen ja vaalivaisuuden välillä, mutta myös sisältöjen eli lähipalveluiden ja keskittämisen välillä. Tämä ajattelukamppailu on korostunut usein meidän ja kokoomuksen näkemyseroissa, Saarikko sanoo.

Hyvinvointialueiden käynnistymisen alkuun ajoittuu myös hallituksen päättämä hoitotakuu, jonka mukaan kiireettömään hoitoon tulee päästä seitsemän vuorokauden sisällä.

– On iso asia, että sitoudumme lainsäädännön tasolla siihen, että jokaisen on päästävä hoitoon ajoissa. Uskon sen olevan kansalaisten näkökulmasta ymmärrettävin ja tärkeiden osa tätä uudistusta. Tällä hetkellä alueista noin 60 prosenttia tähän kykenee, ja tulevaisuudessa siihen on kyettävä kaikkien.

Saarikon mukaan keskusta katsoo, että hoitotakuu on syytä toteuttaa niin, että palvelusetelit tulevat yhä vahvemmin mukaan.

– Muutenkin meille on luontevaa nähdä, aivan kuten lainsäädäntö mahdollistaa, että yritykset ja kolmas sektori ovat tiivis osa palveluntuottajia – juuri siten, kun aluepäättäjät parhaaksi katsovat.