Ruotsin viikonlopun vaaleista on tulossa aiempaa tiukempi kamppailu oikeiston ja vasemmiston välillä

Ruotsin sunnuntaina käytävistä valtiopäivävaaleista on tulossa jännittävämmät kuin vielä kuukausi sitten vaikutti. Tuolloin sosiaalidemokraateilla ja sen johtamalla blokilla oli suurempi kaula muihin, mutta nyt kannatus mielipidemittauksissa on hieman laskenut.

– Toisaalta sosiaalidemokraattien tukipuolueet ovat menestyneet vähän paremmin, mutta ero blokkien välillä on vähän kutistunut, sanoo Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang Helsingin yliopistosta STT:lle.

Sosiaalidemokraattien johtama nykyinen oppositio vaikuttaa kuitenkin yhä olevan matkalla kohti vaalivoittoa. Sosiaalidemokraattien lisäksi blokkiin kuuluvat ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue.

Jos blokki voittaa, se ei vielä tarkoita sitä, että sosiaalidemokraattien johtaja Magdalena Andersson muodostaisi hallituksen kaikkien näiden puolueiden kanssa.

Strang arvioi, että syy sosiaalidemokraattien kannatuksen laskulle voi olla se, että puolueessa on oltu liian itsevarmoja tai toisaalta mahdollisesti epävarmoja. Strang katsoo, että sosiaalidemokraateissa on todennäköisesti pelätty aseman menettämistä.

– He eivät ole oikein uskaltaneet sanoa mitään. He ikään kuin ovat pysyneet vähän taustalla.

– Luulen, että muut puolueet ovat olleet paljon aggressiivisempia ja yrittäneet kasvattaa kannatusta.

Viimeisen neljän vuoden ajan pääministeri Ulf Kristerssonin hallituksessa ovat olleet maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Epävarmaa on, ylittääkö liberaalit äänikynnyksen vai putoaako se kokonaan valtiopäiviltä.

Maltillista kokoomusta suositumpi laitaoikeistolainen ruotsidemokraatit on ollut hallituksen ulkopuolella, mutta puolue on kuitenkin tehnyt yhteistyötä hallituksen kanssa.

Ruotsissa yksittäisten puolueiden kannatusta tärkeämpää on blokkien kannatus.

Vaikka Ruotsin valtiontalous voi paremmin kuin Suomen, myös Ruotsissa ollaan Strangin mukaan huolestuneita taloudesta.

– Enemmänkin puhutaan siitä, miten tulevaisuutta turvataan.

Verotus on yksi puheenaiheista. Vasemmalla myös sosiaalidemokraattien sisällä puhutaan miljardööriverosta, jossa ajatuksena on se, että todella varakkaita ihmisiä tulisi verottaa enemmän.

– Puhutaan vähän myös remppavelasta. Sitä Ruotsissa on, kun ajatellaan infrastruktuuria kuten rautateitä ja sellaisia.

Terveydenhuolto ja koulutus ovat myös vaalien puheenaiheita. Lisäksi puhutaan jonkin verran maahanmuutosta. Hieman puhutaan myös jengeistä ja rikollisuudesta.

– Näistä on tulossa aika perinteiset talouspoliittiset vaalit, Strang kiteyttää.

Ruotsissa ei ole yhtä usein vaaleja kuin Suomessa. Nyt viikonloppuna valtiopäivävaalien yhteydessä käydään samalla alue- ja kuntavaalit.

– Siellä ei ole samanlaista vaaliväsymystä kuin Suomessa. Kiinnostus näitä vaaleja kohtaan on korkea, Strang sanoo.

Strang sanookin, että Ruotsissa äänestysprosentti on yleensä korkeampi kuin Suomessa. Hän on kuitenkin havainnut jonkin verran väsymystä poliittiseen keskusteluun.

– Ruotsin vaalikeskustelut ja mediaesiintymiset ovat hyvin keskittyneitä puoluejohtajiin, koska siellä on listavaalit eikä henkilövaalit.

Strang pohtii, että tilaisuuksissa korostuu nykyisin esiintyminen itse keskustelun sijaan.

– On sellainen fiilis, että puoluejohtajat menevät keskusteluun ja heillä on kymmenen repliikkiä, jotka he ovat harjoitelleet ja panneet muistiin. Kun tulee kysymys, vastataan joku näistä.

Suomessa Venäjä ja Ukraina ovat tärkeitä puheenaiheita, mutta Strangin mukaan Ruotsissa Venäjä ei ole vaaleissa puheenaihe.

– Perinteisesti Skandinaviassa ulkopolitiikka ei ole vaalikeskusteluissa mikään aihe.

– Suomessa siitä keskustellaan lähinnä siitä syystä, että ikään kuin todetaan, että ollaan yhtä mieltä. Muissa skandinaavisissa maissa ei edes pyritä siihen.

Strangia itseään askarruttaa se, että Ruotsissa on vähentynyt keskustelu Ruotsin asemasta Euroopassa tai maailmassa ja siitä, mihin suuntaan halutaan viedä Eurooppaa tai Pohjoismaita.

– Me olemme naapurimaissa tottuneet ajattelemaan Ruotsin politiikkaa vähän idealistisena ja tulevaisuuteen suuntautuneena. Joko rakennetaan hyvinvointivaltiota tai uusliberalistista uutta Ruotsia, professori pohtii.

– Aina on ollut visioita jostain. On puhuttu siitä, mitä Ruotsi edustaa Euroopassa tai maailmassa. Tämä on ihan poissa, Strang sanoo vaaleista.