Romaniassa ihmeteltiin, miksi tieto amerikkalaisjoukkojen vähentämisestä tuli Ukrainan medialta

Romania osallistuu Suomessa joulukuun puolivälissä järjestettävään EU:n itäisten rajavaltioiden kokoukseen. Asiasta kertoi Romanian ulkoministeri Oana Toiu suomalaistoimittajille Bukarestissa. Kokoukseen on kutsuttu Romanian lisäksi ainakin Puola ja Bulgaria.

Kokouksen tarkoituksena on käynnistää konkreettista yhteistyötä itäisten rajamaiden puolustuksen vahvistamiseksi ja käydä keskustelua siitä, miten itäisten rajamaiden rahoituksesta huolehditaan Euroopan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Toiu pitää kokousta erittäin tervetulleena.

– Haluamme käyttää Helsingin kokouksen tarjoaman mahdollisuuden keskustellaksemme tämänhetkisistä haasteista ja ratkaisuista, mutta myös suunnitellaksemme tulevaisuutta, Toiu sanoo.

Toiun mukaan myös Romania on valmis isännöimään kokouksen, jossa käytäisiin läpi itärajan maiden keskeisiä haasteita. Hän ei vielä halunnut kommentoida Yhdysvaltojen päätöstä vähentää joitakin Naton itärajalla olevia joukkoja.

Suomen Romanian-suurlähettiläs Leena Liukkonen sanoo STT:lle, että Yhdysvaltojen päätös ei tullut Romanialle yllätyksenä, koska presidentti Donald Trumpin hallinto ilmoitti jo helmikuussa, että he tulevat tekemään uudelleenjärjestelyjä.

– Tämä on otettu vastaan ihan rauhallisesti. Asia ei ole herättänyt minkäänlaista suurempaa huolta, Liukkonen sanoo.

Suurlähettilään mukaan kulmakarvoja nostatti lähinnä se, että asiasta kertoivat ensimmäisenä ukrainalaiset mediat sen sijaan, että tieto olisi tullut esimerkiksi Romanian viranomaisilta.

Liukkosen mukaan Romanian puolustus nojaa pitkälti maan omiin puolustusvoimiin, mutta myös Nato-kumppaneiden läsnäoloon. Romanian sotilasvahvuus oli viime vuoden lopussa 90 000, josta vapaaehtoisia on 3 000.

Amerikkalaissotilaita jää maahan supistusten jälkeen arviolta noin tuhatkunta.

– Yhdysvaltain sitoutuminen, ainakin niiden lausuntojen mukaan, mitä me olemme nähneet, jatkuu ennallaan, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö jatkuisikin, Liukkonen sanoo.

Yhdysvaltojen läsnäolo maassa on merkittävää, mutta suurin Nato-toimija maassa on Ranska, joka on Romaniassa Naton johtomaa. Sen läsnäolon vahvuus vaihtelee sadoista sotilaista reiluun tuhanteen.

Romania käyttää tällä hetkellä 2,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Liukkosen mukaan maan haasteena on vanhentunut kalusto, jota pyritään nyt päivittämään hankinnoilla Yhdysvalloista.

Mustanmeren alue on Romanian puolustuksen näkökulmasta erityisen tärkeä, mistä syystä Suomen ilmavoimien osallistuminen kesällä Mustanmeren ilmavalvontaan ja partiointiin otettiin kiitollisena vastaan.

– Se oli käsittääkseni ensimmäinen kerta, kun Suomi osallistui uutena Nato-maana tällaiseen operaatioon. Sitä pidetään hyvänä, ja se edelleen otetaan täällä jatkuvasti esille.