Saksan vaalitulos oli "varoitussignaali" – Näin kokoomus, SDP ja keskusta suhtautuvat laitaoikeiston nousuun
Laitaoikeisto vahvistuu parhaillaan eri puolilla Eurooppaa keskustaoikeistolaisten ja -vasemmistolaisten puolueiden kustannuksella. Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan puoluesihteerit eivät silti näe Suomessa erityistä syytä huoleen.
Perinteisiä puolueita Suomessa haastava, laitaoikeistolainen perussuomalaiset ei ole yhtä radikaali kuin esimerkiksi Saksan Venäjä-myönteinen ja äärioikeistolainen AfD, mutta Euroopan kehitystä seurataan puolueissa tarkasti.
Pääministeripuolue kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen huomauttaa, että poliittisen kentän pirstaloituminen ei ole ilmiönä uusi, vaikka laitaoikeiston nousu näkyykin parhaillaan voimakkaasti suurissa Euroopan maissa kuten Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa.
– Perinteisenä puolueena kokoomuksessa kehitystä on tietenkin seurattu tarkalla silmällä, ja pyrimme politiikassamme jatkuvasti vastaamaan niihin huolenaiheisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka ihmisiä koskettavat ja jotka ovat todennäköisesti taustalla myös poliittisten voimasuhteiden heilahtelussa, hän toteaa.
Minkään puolueen asema demokratiassa ei ole pysyvästi turvattu, eikä kokoomuskaan voi pitää kannatustaan itsestäänselvyytenä, Keskinen huomauttaa. Hän uskoo silti siihen, että kokoomuslaiselle politiikalle on kysyntää myös jatkossa.
Moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna Suomi eroaa siinä, nykyinen valtiovarainministeripuolue perussuomalaiset on ollut hallitusvastuussa. Esimerkiksi Saksassa AfD:n kannatus on ”höyrykattilan tavalla päässyt kasvamaan”, Keskinen toteaa.
– Oppositiossa on aina helpompaa luvata vaihtoehtoa kuin hallituksessa, jossa päätökset täytyy myös tehdä ja niiden seuraukset kantaa.
Keskinen lisää, AfD:n ottaminen hallitukseen on kuitenkin täysin eri kysymys Saksassa, sillä Suomessa eduskuntapuolueiden välillä vallitsee suurempi yhteisymmärrys maan turvallisuuden kannalta kohtalokkaista kysymyksistä.
Saksi-Anhaltin osavaltiovaalien suurimmaksi puolueeksi sunnuntain vaaleissa nousseen AfD:n menestys perustuu muuhunkin kuin maahanmuuttokriittisyyteen. Puolueen vahva kannatus itäisessä Saksassa johtuu myös sosiaalisesta ja taloudellisesta katkeruudesta sekä DDR:n jäljiltä jääneistä ongelmista.
Kokoomuksen Maggie Keskinen myös toteaa, että äärioikeiston kasvun taustalla on ihan tavallisia ihmisiä koskettavia aitoja huolenaiheita toimeentulemisesta ja muista arjen tason kysymyksistä.
Pahenevatko nämä huolet myös Suomessa, kun puolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta ovat sitoutuneita massiiviseen velkajarruun ensi vaalikaudella?
Keskinen ei allekirjoita väitteitä siitä, että talouskurin ylläpitäminen olisi haitallista demokratialle tai että keskilinjan puolueet eivät haluaisi oikeasti parantaa ihmisten olosuhteita.
– Jos julkista taloutta ei hoida vastuullisella ja kestävällä tavalla, seurauksena voi pahimmillaan olla velkakriisi, hyvin nopeita pakkosopeutuksia ja ihmisten elintason merkittävä heikkeneminen.
Keskisen mukaan historia osoittaa, että juuri tällainen taloudellinen epävakaus on ollut ”pahinta mahdollista lääkettä poliittiselle vakaudelle” ja se on voinut vahvistaa ääriliikkeitä.
– Taloudellisen epävarmuuden lisäksi laitaoikeiston nousun taustalla ovat monissa Euroopan maissa olleet maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja yhteiskunnallisen muutoksen hallintaan liittyvät huolet. Niitä ei pidä sivuuttaa vain siksi, että niiden käsitteleminen on poliittisesti vaikeaa.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi huomauttaa, että Pohjoismaissa myös sosialidemokraattiset puolueet ovat menestyneet viime vuosina vaaleissa hyvin.
Sosialidemokraatit ovat viime vuosina voittaneet vaaleja Islannissa, Norjassa ja Tanskassa.
Sunnuntaina pidetään Ruotsissa parlamenttivaalit, joissa sosialidemokraatit ovat niin ikään voittamassa.
AfD:n ennätysvoitto Saksassa ”tietysti herättää huolta”, mutta Näkkäläjärven mielestä Suomen ja Saksan politiikkaa ei pidä rinnastaa.
– Ennemmin hakisin yhtymäkohtia muiden Pohjoismaiden tilanteisiin. Kaikissa Pohjoismaissa sosialidemokraattiset puolueet ovat menestyneet viime vuosina hyvin.
Näkkäläjärven mielestä on tärkeää, että puolueet keskittyvät Suomessa tavallisten ihmisten arjen peruskysymyksiin, kuten turvallisuuteen, taloudenhoitoon, työllisyyteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä ihmisten toimeentuloon.
– SDP ainakin keskittyy siihen, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen päästään eroon Orpon–Purran hallituksesta ja Suomeen saadaan hallitus, joka ottaa Suomen asiat vakavasti. SDP on sitoutunut siihen, että jos SDP nousee Suomen pääministeripuolueeksi, palautamme reiluuden politiikkaan.
Näkkäläjärvi lisää, että SDP:n mukaan julkista taloutta pitää hoitaa ”oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti”.
– Kokoomus on ilmoittanut, että koko julkisen talouden tervehdyttämisurakka pitää hoitaa leikkaamalla. Vasemmistoliitto esitti vastikään 9,5 miljardin euron veronkiristyslistan, hän toteaa.
– Me SDP:ssa emme kannata tällaista ääripäiden politiikkaa emmekä usko, että julkista taloutta saadaan kuntoon pelkästään leikkaamalla tai pelkästään veronkiristyksillä, vaan kyllä laaja keinovalikoima pitää olla käytössä ja valintojen oikeudenmukaisia.
Oppositiopuolue keskustan puoluesihteerin Antti Siika-ahon mukaan kotimaassakin Saksan vaaleista tulisi ottaa oppia.
– Ne olivat varoitussignaali kenelle tahansa siitä, että jos asiat hoitaa huonosti, niin ihmisten kärsivällisyyden maljassakin on kukkuransa, hän sanoo.
– Orpon ja Purran hallituksen politiikka on ikävä kyllä johtamassa siihen, että näköalattomuus lisääntyy. Syyt siihen ovat kuitenkin Suomessa moninaisemmat kuin Saksan osavaltiotasolla.
Siika-aho huomauttaa, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus on nyt heikompaa kuin viime eduskuntavaaleissa, ja se kertoo osaltaan suomalaisten tyytymättömyydestä hallituksen politiikkaan.
Saksassa kyse on myös perinteisen oikeiston ja vasemmiston epäonnistumisesta, keskustan puoluesihteeri sanoo.
– Perinteinen oikeisto ja vasemmisto nostivat kädet pystyyn eivätkä suostuneet nöyrästi ihmisiä kuuntelemaan.
– Meillä Suomessa on onneksi se tilanne, että meillä on verrattain vahva keskivoima. Myös monessa muussa Euroopan maassa näin on.
Siika-aho sanoo uskovansa siihen, että järkevä keskitien politiikka sekä ihmisoikeuksia ja Euroopan tulevaisuutta ajatteleva linja voi menestyä.
Hän nostaa esimerkiksi Hollannin, jossa keskustapuolue voitti vaalit vuosi sitten.
– Euroopassa on paljonkin paikallisia ja valtakunnallisia esimerkkejä siitä, että ihmiset eivät koe, että ääripäät olisivat heidän kohtalonsa.
– Keskustassa olemme koko ajan korostaneet, että haluamme mieluummin tehdä asioita yhteistyössä rakentaen. Kaikista uhkakuvista huolimatta me voimme pystyä Suomessa parempaan, Siika-aho sanoo.