Putkaan joutuneiden olot ovat saaneet moitteita – nyt poliisi päivittää ohjeistustaan
Poliisihallitus aikoo päivittää tänä vuonna sisäistä ohjeistustaan, jotta putkakuolemia voitaisiin vähentää, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin STT:lle.
Kaksi ihmistä kuoli toukokuussa viikon sisällä Helsingin poliisivankilassa. Tietoja tämän vuoden kokonaismäärästä ei ole vielä saatavilla. Viime vuonna Suomessa tapahtui Poliisihallituksen tietojen mukaan seitsemän putkakuolemaa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä noin sata. Valtakunnansyyttäjän toimiston tilastot putkakuolemien määrästä valmistuvat elokuussa, toimisto kertoo sähköpostitse.
YK:n kidutuksen vastainen komitea antoi alkukesästä Suomelle huomautuksen putkaan joutuneiden oloista. Huomautus annettiin esimerkiksi puutteellisesta terveydenhuollon tarjonnasta.
Arvelin sanoo, että tarkoitus on, että putkaan joutuneen terveydentilaa seurattaisiin jatkossa intensiivisemmin. Vartija kävisi esimerkiksi 3–4 kertaa tunnissa ensimmäisen kuuden tunnin aikana kiinniotosta tarkistamassa putkaan joutuneen kunnon. Arvelinin mukaan ohjeistus koskisi niitä kiinni otettuja, joilla arvioitaisiin putkakuoleman riski.
– Nykypäivänä ei ole määritelty sitä, kuinka intensiivisesti poliisin pitää tarkistaa vapautensa menettäneen kunto, Arvelin sanoo.
Kokkolan poliisivankilassa otettiin vuonna 2022 käyttöön uusi teknologia, jonka uskottiin parantavan kiinni otettujen turvallisuutta. Putkien kattoihin on asennettu tarkkailulaite, jolla on ollut mahdollista mitata liikkeitä ja hengitystä.
Valvontajärjestelmiä ei ole otettu käyttöön muualla Suomessa. Tämä johtuu Arvelinin mukaan siitä, että Kokkolasta halutaan vielä kerätä kokemuksia uuden teknologian hyödyistä. Poliisihallituksella ei ole tietoa, kauanko Kokkolan kokeilua seurataan.
Kokkolan poliisivankilassa kokeilussa ollut valvontajärjestelmä on Arvelinin mukaan helpottanut kiinni otettujen terveydentilan valvontaa, mutta järjestelmässä on ollut puutteita.
– Mikään olemassa oleva teknologia ei korvaa sitä, että poliisin henkilökunta käy itse toteamassa, onko kaikki kunnossa vai ei, hän sanoo.
Viime hallituskaudella oli valmisteilla niin sanotun putkalain kokonaisuudistus, jossa esimerkiksi yksinvartiointi olisi kielletty. Toisin sanottuna kiinni otettua olisi täytynyt vartioida aina vähintään kaksi ihmistä. Arvelin sanoo, ettei yksinvartiointikiellon tapaista ohjeistusta aiota ottaa poliisivankiloissa käyttöön. Syynä tähän on hänen mukaansa raha.
– Se (yksinvartiointikielto) edellyttäisi lisää henkilöstöä tai että poliisivankiloita pannaan kiinni, jolloin resursseja menisi vapautensa menettäneiden kuljettamiseen, Arvelin sanoo.
Vuonna 2019 eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kiinnitti huomiota putkakuolemiin. Putkakuolematapauksia oli 2000-luvulla ollut noin 6–27 vuodessa. Jääskeläinen piti ongelmallisena, ettei Poliisihallituksella ollut esittää putkakuolemien lukumäärästä luotettavaa tietoa.
Huhtikuussa 2024 antamassaan lausunnossa Jääskeläinen piti hämmästyttävänä, että putkakuolemien määrästä ei edelleenkään ole ollut saatavilla luotettavaa tietoa.
Poliisihallitus sanoo, että valtakunnansyyttäjän toimiston ja poliisin erilaisia tilastoja selittää eri määritelmä. Poliisin määritelmä putkakuolemalle on ollut valtakunnansyyttäjän toimistoa suppeampi. Poliisin oman ohjeen mukaan putkakuolemana pidetään kuolemaa, joka on tapahtunut kiinni otetun kuljetuksen aikana tai poliisin säilytystiloissa.
Valtakunnansyyttäjän määritelmässä putkakuolemaksi lasketaan kuolema, joka on sattunut kiinni otetun ollessa poliisin vastuulla.
Arvelin kertoo, että poliisin määritelmää aiotaan yhtenäistää valtakunnansyyttäjän määritelmän mukaiseksi.