Perheet pihtaavat isyysvapaiden pitämisessä, vaikka ne säästäisivät rahaa

Kun perheessä mietitään isyysvapaiden pitämistä, kysytään edelleen, onko niiden käyttämiseen varaa. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mielestä kysymyksen asettelu on virheellinen.

– Kysymyksen kuuluisi olla, onko perheellä varaa jättää näitä isyysvapaita käyttämättä, Kärkkäinen sanoo.

Nordea julkisti perjantaina tulokset laajasta lapsiperheiden taloutta koskevasta selvityksestään. Päällimmäisenä kysymyksenä oli, miten lapsen tulo vaikuttaa perheen talouteen.

Lapsiperhekyselyn yhteydessä Kärkkäinen laski myös, miten isyysvapaan pitäminen vaikuttaa perheen talouteen.

Laskelmista selvisi, että jos kummallakin vanhemmalla on työpaikka, on aina taloudellisesti kannattavaa pitää isyysvapaat.

Syynä tähän on se, että ansiosidonnaisen isyysvapaan ajalta maksettava isyysraha on suurempi kuin äidille tarjolla oleva kotihoidontuki. Tästä huolimatta vain viisi prosenttia isistä pitää isyysvapaita täydet 54 päivää.

Kärkkäinen pääsi samaan lopputulemaan perheen nettotuloista huolimatta. Lähes tulotasosta riippumatta isyysvapaan käyttö lisää perheen kokonaistuloa.

Jos vanhempien tulot vastaavat keskimääräistä palkansaajaa, eli äidin palkka on 2 900 euroa ja isän 3 500, perheelle jää vuodessa täysien isyysvapaiden myötä käteen 2 500 euroa enemmän kuin jos isyysvapaita ei käytettäisi lainkaan.

Kärkkäinen tarkkaili yhden lapsen perheitä, joissa äiti oli lapsen kanssa kotona ensimmäisen vuoden ja lapsi meni varhaiskasvatukseen vuoden ja 7 kuukauden ikäisenä.

Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko lisää, että ainoastaan tilanteissa, joissa vanhempien välinen tuloero on hyvin suuri, voi olla syytä miettiä asiaa perheen talouden kannalta.

Kun tuloerot ovat kohtalaisen pienet, perheille on taloudellisesti kannattavinta jakaa vanhempainvapaat tasaisesti vanhempien kesken.

Kokko on hyvillään siitä, että eri toimijatahot ovat heränneet tekemään laskelmia ja että tulokset ovat samansuuntaisia.

Vanhempainvapaiden vaikutusten laskemisessa on hänen mukaansa niin monia eri tekijöitä, että harva kansalainen on lähtenyt itsenäisesti laskelmia tekemään. Kokko uskoo, että vanhempainvapaiden jakamisen taustalla perheissä ovat tähän saakka olleet pitkälti arvokysymykset.

– Tasaveroisen vanhemmuuden valinta. Molemmilla on mahdollisuus keskittyä pienten lasten hoitoon kotona ja vahvistaa sidettä omaan lapseen.

Kokon mukaan ajatusta kansalaisen käyttöön tehdystä laskurista on pyöritelty viimeisen vuoden aikana. Kaikki tahot, joilta asiaa on tiedusteltu, ovat kokeneet tehtävän vaikeaksi.

– Heitän haasteen, koska todella mielelläni laskurin näkisin. Tästä voisi järjestää vaikka kilpailun, jossa suunniteltaisiin paras laskuri.