Pelastaako etätyö maapallon? – korona-aika pani uusiksi liikenteen päästölaskelmat, mutta tutkimustietoa on vasta vähän
Suomalaiset ovat tottuneet tänä vuonna tekemään etätöitä kotona, mutta ilmiön ilmastovaikutuksista puhutaan hämmentävän vähän.
Arkijärjellä ajateltuna etätöiden lisääntyminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi henkilöauto jää arkipäivinä kotiin, kun työmatkoja ei tarvitse ajaa. Sen taas ajattelisi vähentävän liikenteen ilmastopäästöjä.
Voisiko etätyöstä siis löytyä yksi merkittävä keino osallistua ilmastotalkoisiin?
Keskustan eduskuntaryhmä ainakin otti sen yhdeksi keskeiseksi teemakseen lokakuussa julkaistussa liikennepoliittisessa paperissaan.
Perusteellisia selvityksiä etätöiden vaikutuksista liikenteen ilmastopäästöihin on kuitenkin vaikea löytää.
Asia ei nouse näkyvästi esiin lokakuussa julkistetussa Liikenne- ja viestintäministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, vaikka siinä myönnetäänkin, että etätöiden suuri suosio on hyvin lyhyessä ajassa vaikuttanut liikenteen ruuhkahuippuihin ja ihmisten ajomääriin.
Tutkimuslaitosten ja yliopistojen nettisivuilla etätöiden ilmastovaikutukset ohitetaan tai niihin viitataan parilla epämääräisellä lauseella. Useampi asiantuntijataho kieltäytyi myös antamasta Suomenmaalle aiheesta haastattelua sillä perusteella, ettei niillä ole asiasta tutkimustietoa.
Valtion erityistehtäväyhtiön Traffic Management Finlandin yksikön päällikkö Sakari Lindholm vahvistaa, että liikennemäärät Suomen pääteillä ovat pienentyneet koronakriisin myötä.
Yhtiö ei kerää dataa kaupunkien katuverkon liikenteestä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun keskeisimmillä sisään- ja ulosmenoväylillä ruuhkahuiput ovat seurantojen mukaan laskeneet selvästi.
Liikennemäärien laskemisen päästövähennyksistä Lindholmilla ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.
Jotakin kuitenkin löytyy.
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilla on laskelma, jossa kerrotaan, millaisia ilmastovaikutuksia syntyisi, jos 215 000 henkilöautolla työmatkansa kulkevaa suomalaista tekisi vuodessa etätöitä 42 päivää eli keskimäärin noin kerran viikossa vuosilomat huomioiden.
Motivan laskelman oletus on, että keskimääräisen edestakaisen työmatkan pituus on 25 kilometriä ja siihen kuluva aika 46 minuuttia.
Motivan mukaan työmatkat vähenisivät yhdeksällä miljoonalla työmatkalla vuodessa. Työmatkasuoritteet vähenisivät 225,7 miljoonaa kilometriä vuodessa. Polttoaineen kulutus vähenisi 519 225 gigajoulea. CO2-päästöt (keskiarvo 166 g/km) vähenisivät 37 475 tonnia.
Aikamoisia lukuja. Ja jos ne kerrotaan useammilla työpäivillä viikossa, lukemat kasvavat huimiin mittoihin.
Motivan asiantuntija Taneli Varis jarruttelee kuitenkin lukemien uskottavuutta. Hän sanoo Suomenmaalle, että lukemat ovat vanhoja ja ne perustuvat yksinkertaistettuihin ja teoreettisiin laskelmiin, jotka eivät välttämättä kuvaa “oikean elämän” muutoksia.
Variksen mukaan etätyöt eivät välttämättä vähennä henkilöautoilua niin suoraviivaisesti.
– Laskelma ei huomioi esimerkiksi sitä, että joidenkin ihmisten siirryttyä etätyöhön vapautuva liikennetila voi osin lisätä muiden ihmisten houkuttelevuutta kulkea autolla, Varis sanoo.
Haastattelun jälkeen Motiva poisti etätöiden ilmastovaikutuksista kertovan laskelman verkkosivuiltaan.
Kukaan ei ole osannut etukäteen ennustaa, millaisen muutoksen korona tulee aiheuttamaan etätyötapoihin.
Tutkimusmaailmassa on jo pitkään ajateltu, etteivät etätyöt vähennä ilmastopäästöjä vaan päinvastoin lisäävät niitä.
Ajatus kuulostaa kertakaikkisen kummalliselta, kun sitä yrittää ymmärtää korona-ajan perspektiivistä.
Jos työntekijä ja kaikki hänen työkaverinsa jäävät autoineen päiväksi kotiin, ei heidän tilalleen liikenteeseen tule ketään muita.
– Ongelma on se, että etätöiden ilmastovaikutuksia on laskettu vanhoilla etätyömäärityksillä, sanoo Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, professori Heikki Liimatainen.
Hänen mukaansa ennen koronaa ajateltiin, että etätyötä tekevät pääasiassa kaukana varsinaisesta työpaikastaan asuvat ihmiset, jotka joutuvat työssään liikkumaan paljon.
Vaikka he tekevätkin työnsä etänä, on heidän ajoistaan koituva ilmastokuorma suurempi kuin lähempänä työpaikkaa asuvien, viitenä päivänä toimistolleen ajavien kollegoiden.
– Tähän perustuu käsitys, että etätyö lisää liikenteen päästöjä. Kukaan ei ole osannut etukäteen ennustaa, millaisen muutoksen korona tulee aiheuttamaan etätyötapoihin, Liimatainen sanoo.
Uskon, että tämä on niin suuri murros, että tutkijat tulevat tähän tarttumaan jatkossa paremmin.
Kesällä julkaistu ruotsalaistutkimus toi esiin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana etätyöstä esitetyt tutkimusväitteet ovat olleet usein tutkimusasetelmiltaan huolimattomia ja määrittelyiltään huonoja.
Liimatainen myöntää, että tutkijakentällä olisi aika päivittää käsityksiä etätyöstä. Hänen mukaansa ilmassa on vahvoja viitteitä siitä, että etätyöt jatkuvat yleisinä korona-ajan jälkeenkin.
– Uskon, että tämä on niin suuri murros, että tutkijat tulevat tähän tarttumaan jatkossa paremmin.
Kuinka suuri vaikutus etätöillä sitten on liikenteen päästöihin?
Liimataisen mukaan merkittävä. Hän arvelee, että parhaimman käsityksen saa, kun tarkastelee alkusyksyn liikennelukemia. On oletettavaa, että koronakevään vaikutukset etätyötapoihin näkyvät niissä ainakin jonkin verran.
Alkusyksystä toinen korona-aalto ei vielä ollut alkanut ja monet suomalaiset olivat palanneet työpaikoilleen.
Liimataisen mukaan ajoneuvoliikennettä oli tuolloin noin 15–20 prosenttia vähemmän kuin normaalisti vastaavana aikana. Sen voi ainakin laskennallisesti ajatella tarkoittavan, että noin 20–25 prosenttia ihmisistä olisi siirtynyt etätöihin.
Keskimäärin työmatkat muodostavat ihmisten kaikista matkoista noin neljänneksen. Jos ne jäävät 20–25 prosentilta työssäkäyviltä pois, tarkoittaa se Liimataisen mukaan suuruusluokaltaan noin 0,4 miljoonan tonnin pudotusta päästöihin.
– Se on iso ja merkittävä luku, hän korostaa.
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Liimataisen mukaan 0,4 miljoonan tonnin vähennys olisi vähän yli neljänneksen 1,4 miljoonan tonnin lisäpäästövähennystarpeesta.
– Tämän kaiken perusteella voi sanoa, että etätöiden tekeminen on iso ilmastotoimi. Jos niiden tekeminen onnistuu sujuvasti, niin sitä tietenkin kannattaa edistää.
Ilmassa on vahvoja viitteitä siitä, että etätyöt jatkuvat yleisinä korona-ajan jälkeenkin.