Päivittäistavarakauppa on vaatinut tuottajilta sitovia hintoja kahden vuoden päähän, MTK kertoo – "Se on täysin mielipuolinen ajatus"
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää kestämättömänä yhtälönä sitä, että ruokamarkkinoiden liikevaihto kasvaa, mutta maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan.
– Ei tästä muita ratkaisukeinoja voi vetää kuin sen, että maatalousyrittäjän on saatava suurempi osuus ruokamarkkinoiden rahavirrasta. Ei tämä näin voi jatkua, että markkinat kasvavat sadoilla miljoonilla vuosittain, ja maatalouden yrittäjätulo alenee suurin piirtein samalla summalla, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoi tiedotustilaisuudessa.
MTK:n mukaan tuotantopanokset kallistuvat reilusti yleisen kustannusnousun vuoksi, ja maatalouden yrittäjätulo alenee tänä vuonna parikymmentä prosenttia. Se tarkoittaa järjestön mukaan suunnilleen 200 miljoonaa euroa vähemmän tuloja viljelijäperheisiin.
Ruoan hinta puolestaan nousee ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Päivittäistavarakaupalla menee hyvin, kun ruuan ja alkoholittomien juomien myynnin osuus on tänä vuonna noin 15 miljardia euroa. Kahden prosentin hintojen nousu tuo pottiin noin 300 miljoonaa euroa lisää.
MTK vaatii siitä suurempaa osuutta ruoan tuottajille.
Etujärjestö haluaa elintarvikemarkkinalakiin muutoksia ruokaketjun neuvotteluvoiman parantamiseksi.
MTK esittää elintarvikemarkkinalain muuttamista niin, että päivittäistavarakaupan hinnoittelujakson enimmäisaika säädetään maataloustuotteilla kahdeksi kuukaudeksi. Kilpailuttaminen saisi tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ennen hinnoittelujakson alkamista.
Åberg kertoo, että määräävässä markkina-asemassa oleva päivittäistavarakauppa on nyt vaatinut esimerkiksi vihannesten ja kasvisten tavarantoimittajilta hintoja, jotka ulottuvat heinäkuun 2023 loppuun saakka.
– Eli kahden vuoden päähän pitäisi antaa hintoja tänä syksynä. Se on täysin mielipuolinen ajatus, että tässä markkinatilanteessa ja epävarmoina aikoina tuottajan pitäisi tuottajan pystyä lyömään hinnat kiinni ja tarjoamaan sitovia hintoja kahden vuoden päähän. Täytyy saada joku roti näihin ruokamarkkinoihin, Åberg sanoo.
MTK:sta huomautetaan, että tuottajien on mahdotonta sopia hinnoista pitkälle etukäteen, koska kustannukset nousevat voimakkaasti eikä satonäkymistä ei ole tietoa.
Maatalous on MTK:n mukaan myös akuutissa kriisissä, joka vaatii toimi tässä ja nyt.
Kesän sadot jäivät monilla tiloilla pieniksi, omaa rehua ei välttämättä ole ja ostorehun hintaralli on hurjaa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo.
– Laskupinot kasvavat kovaa vauhtia, välttämättömät kustannukset kohoavat joka päivä.
– Kysymys on monen tilan kohdalla viikoista, kyetäänkö selviytymään, Marttila varoittaa.
MTK:n mukaan yksittäisten tilojen täytyy hoitaa kassavajetta neuvottelemalla pankin kanssa lyhennysvapaista tai lainojen uudelleenjärjestelystä. Etujärjestö aikoo käydä pankkien kanssa keskusteluja siitä, että näissä toimenpiteissä oltaisiin mahdollisimman joustavia.
Valtion tulee MTK:n mukaan myös taata maksuvalmiuslainat Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta. MTK vaatii lisäksi maataloustukien maksatuksen nopeutusta ja suoria kriisitukia maatiloille.
– Akuutissa vaiheessa on tärkeintä turvata tilojen maksuvalmius, siihen tarvitaan rahaa markkinoilta ja luottoja, sekä taatusti myös yhteiskunnan toimenpiteitä. Avainkysymys on kuitenkin siinä, miten ruokamarkkinat saadaan toimimaan tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin, Marttila summaa.
Marttilan mukaan maatalouden kannattavuuskriisi on poikkeuksellinen.
– En tiedä kuinka kauas historiaan pitää mennä, että vastaavaa on nähty. Enkä sinne 1930-luvun pulavuosiin, jolloin tiloja kaatui kuin sieniä nousee sateella. Jotain samanlaisia merkkejä tässä on olemassa.
Marttilan mukaan nyt eletään “vaarallisia aikoja” ruoantuotannon ja huoltovarmuuden suhteen.
– Korostan nyt sitä, että tässä on iso riski, että tämän talven jälkeen suomalainen ruokajärjestelmä, sen takaama huoltovarmuus ja ruokaturva, kyky tuottaa suomalaisille ruokaa, ei ole enää entisensä.
MTK-pomo muistuttaa, että korona-aikana suomalaista ruuantuotantoa osattiin arvostaa.
– Toivottavasti tästä saadaan laaja kansallinen yksituumaisuus, että emme jätä Suomen ruokalaivaa uppoamaan, vaan yksissä tuumin autetaan ruoka-ala, maatalous, tämän kriisin ylitse.
Marttila kehottaa katsomaan myös kansainvälistä tilannetta – monet isot vientimaat ovat alkaneet rajoittamaan vientiä, jotta omien kansalaisten ruokahuolto turvattaisiin.
– Maailma on menossa aika sekaisin, ja se tiedetään, että vallankumous on kolmen syömättä jääneen aterian päässä.
MTK:lla on erityinen huoli toimintaansa investoineiden tilojen kyvystä selvitä maksuistaan ja toiminnan loppumisesta.
Viljojen kokonaissato liikkuu tänä vuonna 30–50 prosenttia keskiarvoa alemmalla tasolla, sian- ja naudanlihan hinnat ovat Suomessa laskeneet ja nestemaitojen kulutuksen lasku on jatkunut jo pidempään.
Marttila korostaa, että maatalouden kannattavuutta on laiminlyöty jo pitkään.
– Yli 10 vuotta sitten hallitus asetti akuutin työryhmän pohtimaan maatalouden kärjistynyttä kannattavuuskriisiä. Silloin todettiin, että tilannetta ei saa päästää heikentymään.
– Mutta kun nykytilannetta verrataan siihen reilun 10 vuoden takaiseen, niin maatalouden yrittäjätulo eli se raha, jolla viljelijäperheiden pitäisi tulla toimeen, on pudonnut ensin noin puoleen, ja ennusteet kertovat tämän vuoden osalta, että tähän tulisi vielä neljänneksen leikkaus. Ennusteiden mukaan alenemistahti jatkuu myös ensi vuonna. Näinhän se ei voi kerta kaikkiaan olla.