Päihdejärjestöiltä leikataan roimasti, mutta alkoholin saatavuus paranee
Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset osuvat laajasti päihde- ja riippuvuusjärjestöihin. Pelkästään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ltä, A-klinikkasäätiöltä ja Sininauhaliitolta leikataan yli 800 000 euroa.
Käytännössä leikkaukset merkitsevät pahimmillaan toiminnan karsimista lasten ja nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä, päihde- ja peliongelmista kärsivien ihmisten sekä heidän läheistensä tuesta ja auttamisesta, järjestöt toteavat kannanotossaan.
Päihdejärjestöt huomauttavat, että leikkauksia ollaan toteuttamassa tilanteessa, jossa hyvinvointialueet karsivat palveluvalikoimaansa, pidentävät hoitoonpääsyä ja siirtävät resursseja pois ennaltaehkäisystä. Samaan aikaan hallitus on päättänyt alkoholin ja uusien nikotiinituotteiden saatavuuden merkittävästä lisäämisestä.
Lisäksi alkoholin kotiinkuljetus ollaan sallimassa ja rahapelimarkkinointi uhkaa lisääntyä siirryttäessä rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään, päihdejärjestöt toteavat. Ne peräänkuuluttavat hallitukselta vastuullisempia arvovalintoja.
– Päihdehaittojen ehkäisyyn panostamisessa tulisi muistaa mittasuhteet. Pelkästään alkoholia myydään Suomessa lähes viidellä miljardilla eurolla. Samalla summalla rahoitettaisiin esimerkiksi EHYTin nykyisen laajuista toimintaa lähes 1000 vuotta. Alkoholi ja huumeet ovat useimmilla hyvinvointialueilla suurimmat syyt ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin, EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Kun järjestöjen perusrahoitusta vähennetään, on selvää, että paine ja tarve korjaaville päihdepalveluille lisääntyy entisestään, sanoo A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo.
– Ennaltaehkäisevään ja haittoja vähentävään toimintaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole säästöjä, vaan ne lisäävät kustannuksia tulevaisuudessa.
Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund toteaa, että järjestöt tuntevat päihteiden ja rahapelien käytön todellisuuden, pystyvät auttamaan ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja toisaalta välittämään haittoihin liittyvää ymmärrystä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
– Voisiko olla hyvä, että päihde- ja rahapelipoliittisissa keskusteluissa kuuluisivat myös haittoja kokevien kansalaisten, ei vain teollisuuden ja kaupan äänet, hän kysyy.