Nyt se on todistettu: Kyläily on kuoleva tapa

Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan peräti 54 prosenttia suomalaisista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Kymmenen prosenttia toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa.

Arjen vuorovaikutus toimii säätiön tiedotteen mukaan naapurustoissa hyvin. Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, ja selvä valtaosa tuntee jonkun naapureistaan nimeltä.

Yhteiset hetket naapureiden kanssa jäävät vähiin. Jopa 71 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei omassa kotitalossa järjestetä esimerkiksi lainkaan pihatalkoita, juhlia tai muita yhteisiä tilaisuuksia.

Aiemmin kylässä käyminen on ollut tavallinen suomalainen tapa.

Useimmiten naapurit kohtaavat käytännön asioiden äärellä, kuten kotitalon asioita hoidettaessa (48 prosenttia).

– Tutkimuksemme osoittaa, että arkeen kaivataan enemmän kohtaamisia ja yhdessäoloa. Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistäkin hetkistä, kuten tervehdyksestä rappukäytävässä tai kotipihalla jutustelusta. Olemme Asuntosäätiössä havainneet, että juuri arjen kohtaamiset vahvistavat naapurisuhteita, ja tekevät asumisesta viihtyisämpää ja turvallisempaa, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo.

18–24 -vuotiaista 25 prosenttia kokee voivansa mennä naapuriin kylään. 55–69 -vuotiaista 45 prosenttia kyläilee naapurissa luontevasti.

Alueellisesti tämä on luontevinta Satakunnassa, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseutu jää luvuissa selvästi näistä.