Niinistö Ylellä arktisesta tapaamisesta: "Sopivan viileässä ympäristössä ei pääse tunnekuohuja syntymään"

Suomi seuraa ensi vuonna Yhdysvaltoja arktisen neuvoston puheenjohtajana.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi TV 1:n ykkösaamussa suunnitelmasta järjestää päämiesten huipputapaaminen Suomessa.

Tapaamiseen osallistuisivat muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain uusi presidentti.

Suomesta löytyisi Niinistö mukaan ”sopivan viileä ympäristö, jossa tunnekuohuja ei pääse syntymään”.

Presidentti kertoi jo vuonna 2013 esittäneensä presidentti Barak Obamalle, että Yhdysvallat puheenjohtajamaana järjestäisi kokouksen. Levottomuudet maailmalla, muun muassa Krimin selkkaus, tulivat kuitenkin väliin.

– Seuraamme nyt Yhdysvaltoja neuvoston puheenjohtajana. Edellytys huippukokoukselle on perustilanne, että kovien puheiden ja tekojen pitäisi päättyä.

Niinistö kertoi tehneensä tapaamisen tiimoilta alustavaa tunnustelua Yhdysvalloissa ja Moskovassa, eikä kukaan ole periaatteessa pannut hanttiin.

– Asiatta ei kukaan halua tulla kokoontumaan, Niinistö totesi ja luetteli perään tärkeitä aiheita: arktisen ympäristön suojelu, energiavarojen hyväksikäyttö ja se, säilyykö arktinen alue epäsotilaallisena alueena.

Kuvamme on kääntynyt ylösalaisin. Ennen meillä oli turvallisuuden kehä Euroopan unionin ja Euroopan ympärillä. Nyt ympärillä on epävakauden kehä.

presidentti Sauli Niinistö

Pohjois-Euroopan turvallisuus sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ovat pääaiheita tämän vuoden Kultaranta-keskusteluissa, jotka presidentti Niinistö isännöi 19.-20. kesäkuuta.

Tapahtuman päävieras on Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. Presidentti Niinistöllä ja pääministeri Löfvenillä on kahdenvälinen tapaaminen ennen keskustelujen alkua.

– Kuvamme on kääntynyt ylösalaisin. Ennen meillä oli turvallisuuden kehä Euroopan unionin ja Euroopan ympärillä. Nyt ympärillä on epävakauden kehä, Niinistö kuvasi turvallisuustilannetta.

Presidentti huomautti, että Itämeri ei ole erillinen saareke turvallisuusajattelussa. Nato ja Venäjä lisäävät sotilaallista läsnäoloaan, ja jännitys on kasvanut.

Hän harmitteli yksittäisiä välikohtauksia, joissa voi sattua myös vahinkoja kun ”hurjapäiset pilotit esittelevät taitojaan”.

Turvallisuusyhteistyö Ruotsin kanssa on edennyt nopeammin kuin osattiin ennakoida, eikä Niinistön mukaan ole syytä ”panna maalia mihinkään”.

– Askel askeleelta edetään. Kattoa ei ole, eikä ole tarpeen asettaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin painottaa, että keskustelu Krimin niemimaan asemasta on lopullisesti päättynyt.

Kreikassa vieraileva Putin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että Venäjä ei neuvottele Krimin asemasta enää ikinä.

Putinin mukaan Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä vastatoimiin Naton uuden ohjuskilven takia. Hänen mukaansa osa ohjuskilvestä Romaniassa ja Puolassa muodostaa suoran uhkan Venäjän turvallisuudelle.

Niinistön mukaan Putin on aikaisemminkin käyttänyt kovaa kieltä ohjuskilvestä ja muutenkin Naton toiminnasta Euroopassa.

Krimin käsittelyä ei Niinistön mukaan kuitenkaan lopeteta Venäjän yksipuolisella julistuksella.

Nato-jäsenyys on Niinistön mukaan äärimmäisen suuri muutos suomalaisessa politiikassa ja siitä on kansalta kysyttävä.

Kokoomuksen puoluehallitus linjasi torstaina, että Suomen pitää harkita Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

Ajankohdan määrittäminen lähivuosiin on uusi asia. Teksti on puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) käsialaa.

Kanerva on myöntänyt, että kokoomuksessakaan kaikki Nato-kannat eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Nyt valittiin sanamuoto, jonka suurin osa koki maltilliseksi ja asialliseksi.

Niinistö huomautti ykkösaamussa, että vaikka hän ollut kahdesti natomyönteisen puolueen presidenttiehdokkaana, hän ei ole ollut Nato-kantaa ajamassa.

Kokoomuksen puheenjohtajaan Niinistöllä ei ollut kantaa.

– En haluakaan ottaa kantaa eikä minulla ole jäsenkirjaakaan, että pääsisin ottamaan kantaa, Niinistä kuittasi.