Pride-kulkueeseen odotetaan jälleen ainakin sataatuhatta osallistujaa
Helsinki Pride -kulkue jalkautuu lauantaina pääkaupungin kaduille ja jatkuu puistojuhlalla Kaivopuistossa. Osanottajia odotetaan olevan jälleen runsaasti.
Helsingin poliisista kerrotaan, että järjestäjätaho on arvioinut kulkueeseen osallistuvan jälleen ainakin satatuhatta ihmistä. Puistojuhlassa osallistujia on poliisin mukaan ollut yleensä noin puolet kulkueen osallistujamäärästä.
Helsingin poliisin mukaan lauantaiksi on ilmoitettu myös Eduskuntatalon edustalla järjestettävä Anti-Pride-mielenosoitus. Mielenosoitus järjestetään ennen Pride-kulkueen alkua.
Aiempina vuosina Pride-kulkueeseen on liittynyt myös yksittäistä häiriökäyttäytymistä, joten poliisi varautuu myös sellaiseen. Helsingin poliisista kuitenkin huomautetaan, että viime vuosina Pride on sujunut kokoonsa suhteutettuna rauhallisesti.
Poliisi varautuu Prideen ”varsin isoin resurssein”, kertoi Helsingin poliisilaitoksella hälytys- ja valvontayksikön johtajana toimiva ylikomisario Jere Roimu STT:lle poliisihallituksen tilaisuudessa aiemmin kesäkuussa.
Yli 30 vuotta poliisissa joukkojenhallintatehtävissä toiminut Roimu arvioi, että kansainväliset tapahtumat esimerkiksi kriisialueilla heijastuvat mielenosoituksiin Suomessa aiempaa enemmän. Hänen mukaansa ulkomaalaistaustaiset ihmiset myös järjestävät mielenosoituksia aiempaa enemmän Suomessa.
– Kun on voimakas vastakkainasettelu, olkoon uskonnollinen tai niin sanottu sotatila, niin nämä ovat mielenosoituksia, joissa hyvin usein tunteet kuohahtavat sillä tavalla, että meidän on jäyhinä suomalaisina joskus vaikea ymmärtääkään, miten kovilla tunnekierroksilla tällaisiin tapahtumiin osallistuvat ihmiset käyvät, Roimu pohti mielenosoituksissa tapahtunutta muutosta.
Roimu kertoo pitävänsä Suomessa yhä useammalle paikkakunnalle leviävää jalkapallohuliganismia huolestuttavana. Hänen mukaansa kansainvälisessä mittakaavassa kyseessä on Suomessa vielä varsin pieni mutta kasvava ilmiö.
Jalkapallohuligaaneiksi miellettyjä henkilöitä on myös käännytetty Suomen rajalla. Roimun mukaan tilanteet ovat liittyneet kansanvälisiin pelitapahtumiin.
– Olemme ennakoivasti käännyttäneet henkilöiden menneisyyteen tai käytökseen liittyen. Katsotaan, että heidän tänne tulemisensa on vaarantanut yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja sillä perusteella on käännytetty.
Roimun mukaan olennaista on se, että rajalla käännytetyn lähtömaasta on saatu ennakkotietoa poliisilta.
– Uskoisin, että tämäntyyppinen toiminta, missä pyrimme estämään ennalta ja puuttumaan ennakolta, tulee jatkossa lisääntymään.
Erityisesti Roimua huolettaa, että huliganismin osalta ei puhuta enää vain jalkapallosta, vaan myös jääkiekosta. Hän viittaa Tampereen areenalla Liigan pelissä viime kaudella tapahtuneeseen tilanteeseen, jossa pyroja oli viety hallin sisälle ja poltettu.
Lisäksi Roimun mukaan jääkiekkofaniryhmien välillä on ollut tappeluita.
– Jos tämä kehitys jatkuu näin, voi tämä olla todella huolestuttava asia. Siellä on hyvin nuorta väkeä. Faniporukoihin rekrytoidaan uusia nuoria varsin aktiivisesti.
Roimu otti kantaa mielenosoituksessa naamioitumiseen, jota poliisissa on kommentoitu laajemminkin vappuna Tampereella järjestetyn sinimustan liikkeen mielenosoituksen jälkeen. Poliisi on kertonut aloittaneensa esitutkinnan mielenosoituksen tapahtumista, jossa tunnistamattomaksi naamioituneita mielenosoittajia epäillään pahoinpitelystä.
Roimun mukaan poliisin näkökulmasta hankalaksi koetaan rikoslain vaatimus siitä, että poliisin pitäisi tietää, että naamioituneen henkilön ilmeisenä tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.
– Jos meillä on mielenosoitus Helsingin keskustassa ja joku on siellä mielenosoitusjoukossa kommandopipo päässä tai muuten naamioituneena, on minun äärimmäisen vaikeaa todeta, että hän naamioitunut ilmeisenä tarkoituksenaan alkaa nyt tekemään näin (käyttämään väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta), Roimu sanoo.
– Eli pääsemme puuttumaan, kun hän tekee jotain. Mutta mehän olemme myöhässä silloin. Tämmöinen kieltohan pitäisi olla juuri sitä varten, että pääsisimme puuttumaan ennakkoon.
Roimun mukaan poliisi toivoisi lainsäätäjiltä rikoslakiin selkeämpää kirjoitusasua sekä kieltoa naamioitumiselle ja naamioitumisvälineille. Hän uskoo, että ”kynnys hölmöilylle” kasvaisi, jos teot pitäisi tehdä tunnistettavasti omilla kasvoilla.