Rydmanin toiminta yliopistorahoitusjupakassa on monella tapaa poikkeuksellinen, arvioi tutkija

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi STT:lle, että sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on toiminut yliopistorahoitusasiassa monellakin tapaa normaalista poiketen.

Tutkimushankkeisiin suoritetaan tavallisesti ensin vertaisarviointi, jonka pohjalta virkamiehet antavat ministerille esityksen siitä, mille hankkeille rahaa jaetaan ja mille ei.

– Tavanomainen tapa olisi tietysti mennyt niin, että ministeri olisi tehnyt päätöksen virkamiesten esityksen mukaisesti, Jokisipilä sanoo.

Rydman kertoi sosiaalisessa mediassa keskiviikkona myöntäneensä yliopistoille vain puolet niille varatusta tutkimusrahoituksesta. Sosiaalityön yliopistotutkimushankkeille oli varattu budjetissa kahdeksan miljoonan euron rahoitus, mutta Rydman myönsi rahoitusta neljä miljoonaa euroa vastoin virkamiesesitystä. Rydman perusteli päätöstään valtiontalouden tasapainottamisella.

Jokisipilän mukaan poikkeuksellista oli myös Rydmanin tapa käsitellä tutkimushakemuksia.

– Se, että ministeri itse lähtee lukemaan tutkimussuunnitelmia, on kyllä aika harvinaista, hän sanoo.

Jokisipilä ei osannut arvioida, onko poliittinen ideologia voinut ohjata Rydmanin tekemiä päätöksiä. Asia riippuu Jokisipilän mukaan täysin siitä, miten Rydmanin tekemät valinnat suhteutuvat vertaisarvioinnin tulokseen.

– Jos kriteerit ovat olleet selvästi erilaiset kuin asiantuntijoiden suorittama vertaisarviointi, niin sittenhän se on ihan selvää, hän sanoo.

Hän myös korostaa, että kansallisen tutkimusrahoituksen kokonaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä on kyse verrattain pienestä summasta. Suurin osa täydentävästä tutkimusrahoituksesta Suomessa tulee Suomen Akatemian kautta.

– En näkisi vielä riskiä siihen, että tässä oltaisiin romuttamassa tiederahoituksen päättämiskriteerejä, kun ministeri on käyttänyt tässä kohtaa itselleen kuuluvaa poliittista valtaa, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilä sanoo Rydmanin päätösten ennen kaikkea noudattavan sitä, mitä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on koko ajan pitänyt esillä.

– Eli sitä, että kaikkia menoja täytyy nyt tarkastella kriittisesti ja että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jatkossa samanlaiseen rahankäyttöön.

Iltalehden mukaan suurin osa rahoitusta saaneista yliopistotutkimuksista liittyi lastensuojeluun. Myös yksi ikääntyneiden sosiaalityöhön liittyvä tutkimus sai rahoitusta. Hakuprosessissa lastensuojelua ei painotettu, vaan rahoitus oli tarkoitus kohdistaa laajemmin sosiaalityöhön.

Rydman kertoi STT:lle tekstiviestitse torstaina, ettei hänen tarkoituksenaan ollut varsinaisesti painottaa lastensuojeluun keskittyneitä tutkimuksia.

– Mutta nämä hyväksytyt erottuivat joukosta edukseen. Lisäksi tällä hallituskaudella uudistetaan koko lastensuojelulainsäädäntö, ja tarvetta myös tutkimukseen perustuvalle tiedolle sillä saralla on, hän viestitti.

Rydman sanoi, että hänen on vaikea nähdä mitään ideologista sen enempää hylättyjen kuin hyväksyttyjenkään rahoitushakemusten taustalla.

– Aatteellinen ulottuvuutensa on toki siinä, kuinka vakavasti valtiontalouden tila otetaan. Itse otan sen hyvin vakavasti, hän kirjoitti.

Ainakin kaksi tutkijaa kertoi IL:lle torstaina vaatineensa hylätyistä päätöksistä oikaisua sosiaali- ja terveysministeriöltä. Virkamiesesityksessä heidän tutkimukselleen oli hyväksytty rahoitus, Rydmanin päätöksessä ei.

Yksi Rydmanilta hylätyn päätöksen saaneista tutkimuksista koski esimerkiksi vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukemista.

Oikaisuvaatimuksista Rydmanilla ei ollut paljoa sanottavaa.

– Oikaisuvaatimuksen voi aina tehdä, Rydman viestitti.