Nato vastaa kaapelirikkoihin – ryhtyy turvaamaan Itämerta muun muassa meridrooneilla
Sotilasliitto Nato julkisti tiistaina Helsingissä vastavetonsa Itämeren kaapelirikkoihin, joiden syyksi moni on epäillyt Venäjän sabotaasia ja hybridivaikuttamista. Uudessa Baltic Sentry -operaatiossa Itämerta partioidaan entistä enemmän sekä sotalaivoilla että sotilaallisilla ilma-aluksilla. Myös uusinta teknologiaa valjastetaan käyttöön.
– Niihin lukeutuu pieni laivue meridrooneja, jotka tarjoavat tehostettua valvontaa ja pelotetta, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Itämeren Nato-kokouksen isäntien, presidentti Alexander Stubbin ja Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa.
Kokouksessa Itämeren Nato-maat kehuivat vuolaasti Suomen toimintaa kaapelirikosta epäillyn Eagle S -aluksen ripeässä kiinniotossa joulupäivänä.
Sekä Rutte että Stubb muistuttivat, että mahdollisista toimenpiteisiin ryhtymisistä infrastruktuuria uhkaavaa tankkeria tai muuta laivaa kohtaan päätetään lopulta kansallisesti kussakin liittolaismaassa.
– Varsinainen toiminta on kansallista, yleinen koordinaatio kuuluu Natolle, Stubb tiivisti.
Stubbin mukaan Suomi on luvannut toimittaa muille liittolaisille raportin siitä, miten Suomen viranomaiset toimivat joulunpyhinä.
Pääsihteeri Rutte ei halunnut kysyttäessä tarkentaa Naton valvontaoperaation kokoa tai alusten määrää muun muassa siksi, koska vastustajalle ei haluta antaa tarpeettomasti lisätietoa.
Naton alusten toimia Itämerellä koordinoidaan Saksan Rostockissa sijaitsevasta Naton merivoimien alaesikunnasta. Helsingissä päätetyt toimet on kirjattu osallistujien hyväksymään julkilausumaan.
Stubbin mukaan Venäjän varjolaivaston toimintaan Itämerellä puututaan jatkossakin päättäväisesti. Lehdistötilaisuudessa ei kuitenkaan suoraan syytetty Venäjää merikaapelien tai -putkien tahallisesta sabotaasista. Stubbin mukaan ei ole varsinaisesti väliä sillä, kuka ja miksi vauriot aiheuttaa, sillä seuraukset ovat joka tapauksessa samat.
Stubb sai vieressään seisovan Rutten hymyilemään kuvaillessaan ”meistä itään sijaitsevan maan” osoittavan joskus sekä ”taitamattomuutta että välinpitämättömyyttä”.
Itämeren Nato-maat aikovat hyödyntää kaikki kansainvälisen oikeuden sallimat keinot Venäjän varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi.
– Me kokoamme Itämeren alueen maiden ulkoministeriöistä oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmän, joka tarkastelee merenkulun vapautta kansainvälisillä vesillä ja sitä, mitä meidän on mahdollista tehdä samalla, kun pidämme kiinni merenkulun vapaudesta, Stubb kertoi.
Rutte vakuutti, että YK:n kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen (Unclos) puitteissa on runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia toimia.
Lehdistötilaisuudessa Stubb ja Michal korostivat maiden yhteistyötä merenalaisen vaurioiden korjaamisen tehostamiseksi. Stubbin mukaan kokouksen osanottajat sopivat valmistelevansa samanlaista yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka Suomella ja Virolla jo keskenään on merenalaisen infrastruktuurin suojelemisesta.
Michal vakuutti, ettei joulukuinen Estlink 2 -siirtoyhteyden katkeaminen vaikuta Baltian maiden aikeisiin irtautua Venäjään kytketystä sähköverkosta ja liittyä eurooppalaiseen kantaverkkoon.