Nai korealainen mies, saat 13 000 euroa – Etelä-Korea kamppailee ennätyksellisen alhaisen syntyvyyden kanssa

Romanttisen parisuhteen aloittamisesta 660 euroa, perheen tapaamisesta 1 300 euroa ja naimisiinmenosta 13 000 euroa.

Etelä-Korea kamppailee parhaillaan maailman alhaisimman syntyvyyden kanssa. Etelä-Korean syntyvyysluku oli viime vuonna 0,72, ja luvun ennustetaan laskevan yhä edelleen 0,68:aan kuluvan vuoden aikana. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen saa keskimäärin elämänsä aikana.

Yhtä nopeaa laskua ei ole koskaan dokumentoitu ihmiskunnan historiassa. Etelä-Korean itsekin lapseton presidentti Yoon Suk-yeol julisti kesän alussa väestön vähenemistä koskevan valtakunnallisen hätätilan, mikä on tuonut mukanaan kirjavan listan tempauksia, joilla halutaan saada eteläkorealaiset synnyttämään lisää lapsia. Maan tarvitsisi kohottaa syntyvyyslukua lähemmäs 2,1:tä, jotta väestön määrä pysyisi tulevaisuudessa samana kun nyt.

Listatut rahasummat liittyvät Etelä-Korean toiseksi suurimman kaupungin Busanin yritykseen edistää syntyvyyttä. Sahan kaupunginosan aluetoimistossa on tehty aloite lokakuussa järjestettävästä sokkotreffitapahtumasta, jossa sekä korealaiset että ulkomaalaiset sinkut voisivat tavata toisensa. Tapahtuma on tarkoitettu 23–43-vuotiaille alueella asuville tai työskenteleville sinkuille. Rahasummien lisäksi kaupunginosa lupaa järjestää tapahtuman kautta kehkeytyville pariskunnille asunnon viideksi vuodeksi.

Tapahtuma keräsi Tiktokissa huomiota, ja kommenttikentät täyttyivät hetkessä englanninkielisistä ”Miten tähän tapahtumaan voi ilmoittautua?” -kommenteista. Olivat nämä vitsejä tai eivät, yleisesti ottaen Etelä-Koreassa nuorilla aikuisilla ei ole suurta mielenkiintoa mennä naimisiin tai hankkia lapsia.

Aasia-asiantuntija ja ulkoministeriön entinen erityisasiantuntija Teppo Turkki kertoo, että Etelä-Korea on käyttänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 200 miljardia euroa syntyvyyden edistämiseen, mutta käytännössä merkittäviä vaikutuksia ei ole saatu aikaan.

– Syntyvyyden lasku on laaja ilmiö, joka koskettaa koko Itä-Aasiaa, ja Korea on nyt kaikkein dramaattisimmassa tilanteessa. Tällaista tilannetta, jossa Etelä-Korea nyt on, ei ole modernissa historiassa ja yhteiskunnassa ollut aiemmin.

Miksi eteläkorealaiset eivät sitten halua lapsia? Turun yliopiston Korea-tutkijan Antti Leppäsen mukaan raha on iso tekijä. Asuminen on erittäin kallista etenkin pääkaupunki Soulin alueella, jossa valtaosa ihmisistä asuu ja valtaosa tavoitelluimmista työpaikoista sijaitsee. Sen lisäksi armoton työskentelykulttuuri pistää työn ja perhe-elämän tasapainon helposti vinksalleen, mikä ei innosta perustamaan perheitä.

Leppäsen mukaan kyseessä on myös kulttuurinen muutos, jossa miespuolisen jälkeläisen saaminen tai suvun jatkaminen hoivan takaamiseksi ei ole enää yhtä keskeistä kuin ennen.

Yleistä yhteiskunnallisten asenteiden muutosta ei pidä myöskään vähätellä: maassa, joka on hyvin patriarkaalinen ja miesten dominoima, naiset eivät enää suostu perinteiseen naisen rooliin huolehtimaan perheestä ja lapsesta, kun miehet tekevät töitä.

– Nuoret ja nuoret keski-ikäiset eivät juuri usko romantiikkaan ja pitävät parisuhteita enemminkin sopimuksellisina. Suhteet ovat tavallaan politisoituneet, ja on lähdetty irtautumaan näistä parisuhdesopimuksista. Feministisiä boikottiliikkeitä avioliittoa, seksiä ja lapsen synnytystä vastaan on ollut, ja tällainen sukupuolisota on tietysti vaikuttanut ilmapiiriin, Turkki pohtii.

Kun ei synny parisuhteita, ei solmita avioliittoja, joten ei synny lapsiakaan. Tilanne on tämä, koska Etelä-Koreassa lapsen saaminen liittyy vahvasti avioliittoon. Vain alle kolme prosenttia lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, kun OECD-maiden keskiarvo on noin neljäkymmentä prosenttia. Tähän johtaa esimerkiksi se, että yhteiskunnan rakenteet tukevat yksinhuoltajia maassa heikosti.

– Tuoreen tilaston mukaan yli puolet yli 25-vuotiaista eteläkorealaisista ei koe avioliittoa välttämättömyydeksi, ja kaksi viidestä jo naimisissa olevista pareista sanoo, että he eivät halua lapsia.

Turkin mukaan tästä kaikesta kuvaillusta dynamiikasta johtuen hyvät tukipolitiikatkaan eivät pääse taklaamaan kriisiytynyttä todellisuutta miesten ja naisten välillä.

Mitä poliittisia ratkaisuja tilanteelle on sitten yritetty kehittää? Presidentti Yoon aikoo perustaa uuden ministeriön, joka nimenomaan keskittyy syntyvyyteen. Ministeriön tavoitteena on luoda lapsiperheille massiivinen tukipaketti, joka tukee perhe-elämän ja työelämän yhdistämistä, lastenhoitoa ja asumista, pyrkii kehittämään neuvolajärjestelmää ja tekemään koulutuksesta pidempään ilmaista. Lista sen kun jatkuu.

– Syntyvyystilanne vaikuttaa suoraan talouskasvuun, minkä vuoksi hallitus ja presidentti ovat tähän tarttuneet, Turkki sanoo.

Nopean rikastumisen saavuttanut Etelä-Korea voi alkaa seuraavan vuosikymmenen aikana köyhtyä. Itä-Aasiaa jo kurittava krooninen työvoimapula vahvistuu entisestään, eikä ulkomaalaisten vierastus Etelä-Koreassa helpota asiaa.

– Ulkomaalaisten on hyvin vaikea tulla osaksi korealaista yhteiskuntaa. Viisumipolitiikkaa ollaan kuitenkin nyt muuttamassa. Etelä-Korea, Japani, Kiina ja Taiwan alkavat kaikki kilpailla nyt koulutetuista maahanmuuttajista, Turkki kertoo.

– Oli Yoonin politiikasta ja kyvyistä mitä mieltä hyvänsä, niin väestöhätätila ei ole yhtään liioiteltu termi, Leppänen sanoo.