MTK:n tentti: Orpo hämmästeli "käsittämättömiä" hiilinielulaskelmia, Saarikko varoitti Brysselin uhasta
Suomalalaisten kannattaisi kohottaa metsäitsetuntoaan, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko näkee.
– Tämä on maa, joka on hoitanut metsänsä upealla tavalla. Olemme perustaneet järjestelmämme niin, että luotamme metsänomistajaan.
Saarikko korosti MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä, että omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni samalla, kun huolehditaan metsien hyvinvoinnista.
– Metsät ovat koko suomalaisen yhteiskunnan pohja. Tätä hyvinvointia ei olisi ilman metsiä, mutta me olemme myös luontokansa.
Keskustajohtajan mukaan viime kuukausien intohimoinen keskustelu yhtäältä metsien suojelun ja toisaalta teollisuuden tarpeiden välillä on ollut liian repivää. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksesta on käyty tiukkaa väittelyä.
– Vastakkainasettelu on vastenmielistä – ei voi valita vain jompaakumpaa. Kyllä vapaaehtoiselle suojelulle, kyllä korvauksille, joita metsänomistajien kuuluu saada – ja kyllä nykyiselle metsänomistamisen tavalle, johon eivät kuulu kansainväliset suursijoittajat- ja rahoittajat, vaan vankka suomalaisen omistajuuden pohja.
Lisäksi Saarikko kertoo olevansa tympääntynyt suomalaisen metsäkeskustelun laatuun.
– Tässä on koko ajan ollut sellainen syyllistävä sävy. Ihan kuin me täältä vain sanelisimme, että tehkää paremmin ja vielä vähän lisää samalla, kun tili on punaisella. Sen pitää loppua, sen syyllistämisen tässä maassa, Saarikko jyrähti.
Luonnonvarakeskus Luke julkaisi loppuvuodesta raportin, jonka mukaan Suomi joutuisi maksamaan hiilinielujen romahduksestaan useita miljardeja euroja Euroopan unionille.
Luken laskelmien mukaan Suomessa jouduttaisiin korvaamaan arviolta 50–80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen tipahtamisesta historiallisen alas.
Keskustan Saarikko näkee, että hiilinielujen osalta EU ”ei ole vain mahdollistaja, vaan myös uhka”. Saarikon mukaan seuraavan hallituksen on vietävä Suomen metsänäkemyksiä Brysseliin hyvällä itsetunnolla.
Valtiovarainministeri on pannut merkille, ettei Brysselissä ymmärretä Suomen olosuhteita.
– Pelkästään suomalaisen järjestelmän ymmärtäminen – metsän rooli, metsänomistaminen, metsänkasvatus ja metsänhoito, joka on Euroopan parasta – on aivan vieras asia.
Myös gallupeja johtavan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on huolissaan siitä, ettei Suomen erityispiirteitä ole sisäistetty EU:ssa.
– Meidän on löydettävä kansallinen metsäpolitiikan linja ja mentävä sen kanssa Brysseliin. Me emme voi enää ikinä mennä sinne kahden linjan kanssa. Siellä on massiivisen kokoisia lakihankkeita ja niitä tulee lisää.
– Jos meillä ei ole yksi ja vahva ääni, niin käy huonosti.
Lisäksi Orpo kritisoi pääministeri Sanna Marinia (sd.). Kokoomusjohtajan mukaan näyttää siltä, ettei Marin ole ottanut vakavasti viimeisimpiä hiilinielulaskelmia.
– Pääministeri ei ole lähtenyt voimakkaasti puolustamaan Suomea ja hakemaan sellaisia ratkaisuja, ettemme joutuisi maksamaan miljardeja EU:lle.
Orpo hämmestelee sitä, miten asiantuntijoiden hiilinielulaskelmat voivat heitellä ”käsittämättömiä määriä”.
– Sitten niiden perässä juostaan ja ryhdytään tekemään johtopäätöksiä. Meidän pitää saada varma perusta sille, miten hiilinielu määritellään, miten ne lasketaan.
Tentissä vihreitä edustanut kansanedustaja Hanna Holopainen totesi, että Suomen metsäluonnon köyhtyminen on tieteellinen tosiasia. Hänen mukaansa metsänsuojelu ei ole ristiriidassa teollisuuden edun kanssa.
Holopainen uskoo, että kansainväliset sijoittajat, kuluttajat ja yritykset pitävät ilmasto- ja ympäristötoimia suuressa arvossa.
Holopaiselta tivattiin tentissä vihreiden kantaa siihen, onko suomalainen metsänhoito Euroopan parasta.
– No, se ei ole suomalaisille riittävää. Minusta meidän ei kannata tavoitella kilpailua toisten kanssa. Varmasti on parasta, mutta se ei riitä, Holopainen muotoili.
