Keskustan Saarikko: Korkomenojen ennätysnousu kaventaa talouden liikkumavaraa – "Muuttaa todellisuutta"
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko katsoo, että korkojen ennätyksellisen ripeä nousu kaventaa niin kotitalouksien kuin valtiontaloudenkin liikkumavaraa.
– Korkojen nousu muuttaa todellisuutta. Liikkumavaraa on vähemmän, sillä korot on maksettava, Saarikko varoitti MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä keskiviikkona.
Valtiontalouden tämän vuoden korkomenot ovat nousemassa edellisistä laskelmista lähes miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriön uusimpien laskelmien mukaan korkomenot kasvavat aiemmin budjetoidusta 900 miljoonalla eurolla 2,4 miljardiin euroon.
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi kantavansa huolta tiistaina julkaistuista madonluvuista.
– Valtiovarainministeriön budjettipäällikön puheenvuoro siitä, että korkomenot kasvat tänä vuonna vielä lisää, on sellainen hetki, että jokaisen puolueen on ymmärrettävä, ettei näin voi jatkua. Velkaantumisen tahti on saatava hidastumaan ja talous kasvamaan.
– Jos emme saa velkaantumista kuriin ja taloutta kasvuun, saamme heittää hyvästit nykyisen kaltaiselle hyvinvoivalle Suomelle, gallupeja johtavan oppositiopuolueen johtaja linjasi.
Sekä Saarikko että Orpo näkevät, että seuraavan hallituksen on pakko sopeuttaa menoja.
Rahaministeriötä johtavan Saarikon mukaan Suomi selviää talousvaikeuksistaan, mutta ”urakka on vaikea”.
– Ei tämä voi olla vain sitä, että Suomi näivettää itsensä leikkaamalla, vaan tarvitaan talouskasvua ja työllisyyttä.
Saarikon mukaan on huolestuttavaa, että monet puolueet ovat jo kiirehtineet paaluttamaan itselleen pyhiä asioita, joista ne eivät ole valmiita tinkimään.
– Vaaleihin on vielä monta kuukautta aikaa ja enemmän on kuultu siitä, mistä ei ainakaan voi ottaa pois. On aika monta asiaa jo lukittu.
Lisäksi Saarikko korosti, että keskusta haluaa muokata sosiaaliturvaa sellaiseen suuntaan, että se lisää jokaisen työikäisen ja työkykyisen kannusteita tehdä töitä.
Pääministeripuolue SDP:tä vaalitentissä edustanut kansanedustaja Piritta Rantanen ei antanut suoraa vastausta kysymykseen valtion menojen sopeutustarpeesta. Rantasen mukaan SDP julkaisee omat taloustavoitteensa helmikuussa.
– Tässä on huomioitava sekä menoja että tuloja. Se että onko tässä tulossa mitään pelkkää varsinaista leikkauslistaa, niin tuskin.
Tiistaisen Ilta-Sanomien vaalitentin tapaan myös MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden paneelissa puheenjohtajia pyydettiin arvioimaan hallitusyhteistyön mahdollisuuksia eri puolueiden kanssa.
Kokoomuksen Orpo toisti kantansa, jonka mukaan ”kaikkien kanssa pitää voida neuvotella”.
– Pääasia on, että vaalien jälkeen saadaan sellainen hallitusohjelma, jolla luotsataan Suomi eteen päin tässä todella vaikeassa maailmantilanteessa.
Orpo kertoi hämmästelevänsä sitä ”meteliä”, jonka hänen julkinen pohdintansa porvarihallituksen muodostamisen mahdollisuudesta on nostattanut.
– Maa, joka on eduskuntakokoonpanoltaan enemmistöporvarillinen, siitä nousee kauhea meteli. Niin minusta se on vähän erikoista.
Perussuomalaiset kiri viime viikolla julkaistun Ylen gallupin toiselle sijalle.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät ne lähtisi perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan puolueen linjaukset ja tavoitteet on kerrottu julkisuuteen hyvin avoimesti.
– Mikäli näistä jotkut puolueet haluavat irtisanoutua vedoten arvopohjaan, ihmiskäsitykseen tai muuhun, niin olisi ehkä hyvä täsmentää, että minkälaiset tavoitteemme ovat niitä, mitkä ovat selvästi kynnyskysymyksiä, Purra sivalsi vihervasemmiston suuntaan.
Keskustan Saarikon mukaan ”ovien sulkeminen toisten edestä” ei ole viisasta Suomen edun näkökulmasta.
– Minun puoluettani on arvostelu siitä, että keskusta on kyennyt tekemään yhteistyötä erinäisissä kokoonpanoissa. Olkoon miten tahansa epäsuosittua, niin minä olen siitä ylpeä. Sitä Suomi on tarvinnut. Kykyä yhteistyöhön ja omista arvoista kiinni pitämistä. Avoimen yhteistyön ovet – sitä Suomi tarvitsee.
Saarikko näkee, että keskusta tarvitsee äänestäjiltä lisää luottamusta voidakseen toimia hallitusvastuussa myös ensi vaalikaudella.
Keskustajohtaja kuitenkin huomauttaa, että kansainvälinen tilanne on hyvin haastava.
– Kannattaa muistaa, miten poikkeuksellisessa maailmanajassa me elämme. Nykyisen hallituksen toimijana tiedän sen, että joka hetki pitää olla jatkuvassa valmiudessa.