MTK WWF:n lihaoppaasta: ”Populismia ja osatotuuksia”

Ruoka

MTK:n mielestä WWF sortuu populismiin ja osatotuuksien levittämiseen juuri julkaistussa lihaoppaassaan. Suomalaisen tuotannon keskeisimmät vahvuudet on lakaistu maton alle.

– Lihantuotannon vahvuus Suomessa on eläinten hyvä hoito, minkä vuoksi eläimiä ei tarvitse turhaan lääkitä antibiooteilla. Muualla maailmassa antibioottien holtiton käyttö muodostaa uhan myös ihmisten terveydelle. Meillä veden riittävyys ei ole ongelma, eikä sademetsiä raivata lihantuotannon tieltä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Ympäristöjärjestö WWF Suomi on julkaissut oppaan, jossa esitetään vaihtoehtoja liharuoille.

Oppaassa lihatuotteet on kategorioitu punaiseen, keltaiseen ja vihreään osastoon. Punaista vältä-merkinnän saanutta lihaa kehotetaan välttämään ja jättämään kokonaan ostamatta.

Vältä-listalle päätyi myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaan mukaan kotimaisessa tuotannossa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Opas kehottaa karttamaan myös useita tuontituotteita, kuten brasilialaista ja thaimaalaista broileria sekä eteläamerikkalaista nautaa.

 Maatalousyrittäjät ansaitsevat kiitoksen ja kannusteita, eivät jatkuvaa mustamaalausta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila

MTK muistuttaa, että Suomen maatalouden osuus maailman kasvihuonekaasuista on 0,01 %. Nykyistäkin ympäristöystävällisempi maatalous tehdään teknologian ja tuottavuuden kehityksellä.

– WWF ei tunnista vahvuuksiamme, mutta onneksi maatilamme ovat ottaneet itse haasteen vastaan. Teknologia ja tuottavuus etenevät vinhaa vauhtia. Maatalousyrittäjät ansaitsevat kiitoksen ja kannusteita, eivät jatkuvaa mustamaalausta. Suomalainen liha on jo vastuullisempaa, laatulihaa, Marttila toteaa.

WWF:n mukaan lihantuotanto näkyy myös Itämeren ja sisäjärvien rehevöitymisenä.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola huomauttaa, että merkittävä osa Suomen maatalousmaasta on ravitsemukselle ja huoltovarmuudelle tärkeän kotieläintuotannon rehujen viljelyalana, joka ei sääolosuhteiden tai maaperän takia sovellu kasvisten tai leipäviljan viljelyyn,

– Maataloutemme Itämeren suojelussa on viime vuosina edistytty ja ravinnevalumia Itämereen on saatu pienenemään, etenkin rantavesissä.

Pietolan mukaan ongelmana on Itämeressä jo oleva ravinnekuormitus.

– Lihansyönnin tai muun suomalaisen ruuan kulutuksen vähentämisellä ei ole tosiasiallista tekemistä Itämeren suojelun kanssa, Pietola muistuttaa.

Kotieläintalous tukee myös maaseudun monimuotoisuutta.